Selaimesi ei tue Javascriptiä tai olet kytkenyt Javascript-tuen pois päältä. Toimiakseen kunnolla, sivut vaativat Javascript tuen.
 

 

Onko tasa-arvoisempi Suomi arvojesi mukainen asia? Pitäisikö tasa-arvon Suomessa koskea myös poikia ja miehiä? Liity yhdistyksen jäseneksi ja tule mukaan arvokkaan asian puolesta!

 

Miesten tasa-arvo ry:tä tukemassa:

 

Mieslähtöinen tasa-arvotoiminta on vailla valtion tukea. Resurssit ovat kuitenkin tarpeen pyrittäessä hyvällä tavalla luomaan ja ylläpitämään niitä rakenteita, joiden kautta tavoitteisiin pyritään.

 

Miesten tasa-arvo-ongelmia

Itsemurhat

Miehet tekevät Suomessa noin 80 % itsemurhista. Vuonna 2002 Suomessa tehtiin 1095 itsemurhaa, joista 824 oli miesten itsemurhia. (Terveyskirjasto 2005.)



Miesten terveyteen liittyvät ongelmat

TANEn (2007) mukaan miehet käyttävät huomattavasti naisia vähemmän terveyspalveluita. Miesten syrjäytyminen terveyspalveluiden marginaaliin vaikuttaa miesten itsensä lisäksi myös heidän läheistensä ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Naisten terveydenhuoltoon käytettiin 46 % enemmän varoja (v. 2002) kuin miesten terveydenhoitoon (STM 2006, 81). Miesten sijainti terveydenhuollon marginaalissa saattaa olla (ainakin osittain) syynä miesten alhaisempaan elinajanodotteeseen, joka on Suomessa 7,2 vuotta naisten elinajanodotetta lyhyempi (Tilastokeskus 2007).



Väkivallan uhrit

Suurin osa väkivallan uhreista on miehiä (STM 2006, 82). STM huomioi (Kempe ym. 2000) miehiin kohdistuvien uhritutkimusten ja toimenpiteiden puutteen, mutta toistaiseksi miesten huomiointi väkivallan uhreina on jäänyt naisuhrien huomiointia vähemmälle (esim. TANE 2007; Hallitus 2008).



Mieskurjalisto

Taipaleen (2007, 145–146) mukaan huono-osaisuus näyttää kasaantuneen miehille ainakin seuraavissa ryhmissä: syrjäytyneet, asunnottomat (80 %), yömaja-asukit (95 %), alkoholistit ja huumeiden käyttäjät, vangit (95 %), tarkkailuluokkien oppilaat ja työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät.



Huoltajuus

Miesten ongelmat huoltajuuskiistoissa on ollut keskeinen miesliikkeiden teema länsimaissa (esim. Kitunen 2007; Sund 2007). Malmin mukaan miesten alhainen huoltajuusprosentti saattaa kieliä sosiaalityöntekijöiden ja oikeusistuimien syrjinnästä sekä valtasuhteista, jotka toimivat miehiä vastaan sosiaalipalveluissa (2008, 171).



Poikien ongelmat koulutuksessa

Scheinin (2004) kertoo opetushallituksen selvityksessä, että tyttöjen koulumenestys peruskoulussa on parempi jokaisessa aineessa. Naisten koulutustaso on parempi ja varsinkin 20–39-vuotiaat naiset ovat saaneet selvästi enemmän koulutusta kuin miehet. Nuorista 20–24-vuotiaista naisista oli ylioppilastutkinto 60 prosentilla ja miehistä 42 prosentilla. (Tilastokeskus 2002.) 25–34-vuotiaista naisista 46,6 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta miehistä vain 29,4 prosenttia (Tilastokeskus 2006).



Asevelvollisuus

Asevelvollisuus on miehille sukupuolen perusteella määräytyvä 6–12 kuukauden mittainen pakollinen palvelus, jonka vaihtoehtona on 13 kuukauden mittainen siviilipalvelus. Palveluksesta kieltäytyneille tuomitaan vähintään 6 kuukauden mittainen vankeustuomio.



Vaaralliset työt kasaantuvat miehille

Tilastokeskuksen (2006) mukaan 47:stä kuolemaan johtaneesta työpaikkatapaturmasta 43 sattui miehille ja 73,3 % kaikista työtapaturmista sattui miehille.



Miesnäkökulman vähäinen painoarvo tasa-arvoelimissä

TANEssa on kahden naisjärjestön edustus, mutta suurimmalla miesjärjestöllä Miessakeilla ei ole edustusta. Tasa-arvoyksikön 15 virkamiehestä 14 on naisia. Miessakkien toiminnanjohtaja Tomi Timperin (2002) mukaan TANEn miesjaostossa asioita käsiteltiin lähes aina naisnäkökulmasta.



Miestutkimuksen puuttuminen

Miehiin ja miesten ongelmiin sukupuolinäkökulmasta kohdistuvan tutkimuksen ja tutkimustiedon puute. STM (2006, 46) kertoo, että ”Miehiä sukupuolinäkökulmasta tarkasteleva asiantuntijuus on Suomessa ohutta ja hajanaista” ja että ”Suomessa on vain muutama henkilö (nainen tai mies), jonka asiantuntijuus keskittyy miehiin sukupuolinäkökulmasta”. Suomessa ei ole myöskään miestutkimuksen professuuria.



Lähteet


Kempe, J. (toim.) 2000. Miesnäkökulmia tasa-arvoon. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.


Kempe, J. 2000. Mies väkivallan uhrina. Teoksessa J. Kempe (toim.), Miesnäkökulmia tasa-arvoon. STM:n tasa-arvojulkaisuja. 36–38.


Kitunen, T. 2007. Sosiaalityön näennäinen tasa-arvo. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.), Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.


Kotro, A. ja Sepponen H. T. (toim.) 2007. Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.


Malmi, P. 2009. Discrimination against men: Appearance and causes in the context of a modern welfare state. Tekeillä oleva väitöskirja.


Scheinin, P. 2004. Sukupuolten mahdollisuudet koulutukseen Koulu – Sukupuoli – Oppimistulokset. Opetushallituksen julkaisu. 30–41.


STM 2006. Miehet ja tasa-arvopolitiikka. Koonnut Jouni Varanka. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.


Sund, R. 2007. Ero, isä ja huoltajuustaistelu. Teoksessa A. Kotro ja H. T. Sepponen (toim.), Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.


Terveyskirjasto 2005. Itsemurhat. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:


Tilastokeskus 2002. Tutkinnon suorittaneita 2,5 miljoonaa. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:


Tilastokeskus 2006. Koulutustaso nousee – korkea-asteen suorittaneiden osuus pysyy ennallaan. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:


Tilastokeskus 2007. Elinajanodote. [Viitattu 23.06.2008] Saatavilla www-muodossa:


Tilastokeskus 2008. Palkansaajien työtapaturmat. [Viitattu 28.12.2008]


Timperi, T. 2002. Tasa-arvosta. Urho, 1/2002, Helmikuu.


(Lista on peräisin Henry Laasasen tekeillä olevasta väitöskirjasta, joka käsittelee miesten tasa-arvo-ongelmia)


 

 

Takaisin sivun ylälaitaan