Miesten tasa-arvo ry:n lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin ja muistioon 2013:21: Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevien tasa-arvolain säännösten tarkistaminen

  •   
  •   
  •   

 

Tasa-arvolakiin ehdotetaan sisällyttäväksi palkkakartoituksen tavoite ja sen laatimista sekä tuloksia koskeva menettely.

 

Pykälä 6 esitetään uudistettavaksi.  Siinä sanotaan mm. näin: ”Jos palkkakartoituksen vaativuus- tai
tehtäväryhmittäinen taikka muulla perusteella muodostettujen ryhmien tarkastelu tuo esiin selkeitä
eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, palkkaerojen syitä ja perusteita on selvitettävä. Jos
työpaikalla on käytössä palkkausjärjestelmiä, joissa palkat muodostuvat palkanosista, esiin tulleiden
erojen syiden selvittämiseksi tarkastellaan keskeisiä palkanosia.”

 

 

Miesten tasa-arvo ry antaa näistä seuraavan lausunnon:

 

 

Lakiehdotus on mielestämme täysin riittämätön poistamaan palkkaerot työpaikoilla. Tasa-arvolaissa
tulee olla selkeästi määritetty, kuinka tasa-arvoinen palkkaero lasketaan. Muuten palkkaerojen
tulkinnassa säilyy se villi länsi, joka Suomessa nykyisin vallitsee. Palkkaerojen laskemiseen
pitää sisältyä ILO 100-sopimuksen mukaisten ei-syrjivien palkanosien poistaminen laskelmista ja
palkkaeron laskeminen siten kuin EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI) sen määrittelee.

 

Perustelut

 

Lakiehdotusta sorvannut toimikunta on malliesimerkki, kuinka ”pihalla” Suomessa tällä hetkellä
palkkavertailuissa ollaan. Toimikunta kertoo yleisperusteluissaan esimerkiksi näin: ”Vuodesta 1995
lähtien naisten ja miesten palkkaero on pysytellyt 17-20 prosentissa säännöllisen työajan ansioilla
laskettuna. Naiset ansaitsevat keskimäärin 83 prosenttia miesten ansioista koko työmarkkinoilla
kokoaikaisten säännöllisen työajan ansioilla mitattuna.”

 

Näistä lauseista viimeinen on likimain oikein, kun vain muistetaan samalla mainita, että
kokoaikatyötä tekevien miesten säännöllisen työajan tehdyt vuosityötunnit ovat 15-20 %
korkeammat kuin naisten tehdyt työtunnit. Ensimmäisessä lauseessa sotketaan ansiotaso ja
palkkataso. Niitä pidetään samana asiana.

 

 

Tasa-arvoinen lausunto palkkaeroista on yhdistyksemme mielestä seuraava:

 

Ansiotaso

 

Kokoaikatyötä tekevien naisten ansiotaso kuukauden bruttoansioilla (ilman tuntiperusteisia
ylityöansioita) mitattuna on noin 17 % alempi kuin miesten ansiotaso. Tässä ei kuitenkaan ole
mitään tasa-arvon vastaista, sillä niiden samojen kokoaikatyötä tekevien miesten säännöllisen
työajan ansiotyötunnit ilman tuntiperusteisesti korvattuja ylityötunteja ovat noin 15-20 %
korkeammat kuin naisten, taloussuhdanteista riippuen. Huonossa taloustilanteessa miesten
tunnit laskevat nopeammin kuin naisten. Säännöllisen työajan miesten ja naisten tehtyihin
työtunteihin on useita tutkimustuloksia, viittaamme tässä Tilastokeskuksen tutkijoiden Päivi
Keinänen (viite 1) ja Liisa Larja (viite 2) tuloksiin työvoimatutkimuksesta ja Tilastokeskuksen
tutkijan Hannu Pääkkönen (viitteet 3 ja 4) ja yhdistyksemme palkka-asiantuntija Pauli Sumasen
tutkimuksiin ajankäyttötutkimuksesta (viite 5). Nämä tutkimustulokset vahvistavat, että miesten
säännöllisen työajan työtunnit ovat merkittävästi naisten työtunteja suuremmat. Kuitenkaan tätä ei
Suomessa huomioida mitenkään palkkoja vertailtaessa. Tilastokeskuksen määrittely säännöllisestä
työajasta: ”Kokonaistyöaika = säännöllinen työaika + ylityötunnit.” (viite 6)

 

Palkkataso

 

Kun laskemme miesten ja naisten palkkatason tasa-arvoisesti siten kuin ILO 100-sopimus
määrittelee ei-syrjivien palkanosien pois jättämisestä ja EU-parlamentin päätöslauselma 2008/
2012(INI) määrittelee kvantitatiivisten tehtyjen, tuottavien työtuntien huomioimisesta, saamme
lopputulokseksi, ettei Suomessa esiinny sukupuolten välistä palkkasyrjintää, vaan miehet ja naiset
saavat keskimäärin samaa tuntipalkkaa tehtyä vuosityötuntia kohden.

”Asiantuntijoista” koostunut lain muutosesityksen tehnyt työryhmä ei ole perillä, kuinka tasa-
arvoinen palkkavertailu tehdään. Tuskin voidaan olettaa, että työpaikoilla ymmärretään tasa-
arvoisen palkkavertailun teko sen paremmin ilman, että tasa-arvolaissa se on tarkasti määritetty.

 

Pelkkien palkkatietojen käyttö ei tuota tasa-arvoista palkkavertailua. Sanoohan Eduskunnan
oikeusasiamies kirjeessään Pauli Sumaselle (Dnro 2842/4/10): ”Sen perusteella, että sukupuoli
esiintyy yhtenä palkkarakennetilaston luokitustekijänä, ei tätä tilastoa voi kuitenkaan kutsua tasa-
arvotilastoksi”.

Pelkkää palkkatilaston käyttöä tasa-arvoisen palkkaeron mittaamiseen ilman tehtyjen työtuntien
huomioon ottamista kritisoivat myös YK, ILO, EU:n parlamentti ja Euroopan komissio.

YK ja ILO mainitsevat bruttopalkkavertailusta puuttuvan ” Number of working hours” (ILO –
UN Global Compact webinar march 2011, http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_emp/
@emp_ent/@multi/documents/meetingdocument/wcms_156288.pdf , read 18.1.2013, page 10). (Ei
löydy suomennettuna, Number of working hours = työtuntien lukumäärä)

ILO mainitsee tehdyistä työtunneista: ’Labour productivity’ of working hours: ’Estimates of annual
working hours are often unavailable or are relatively unreliable. Even for developed economies,
annual working hours are not consistently defined. For example, statistics on working hours often
refer to paid hours rather than to hours actually worked, implying that no adjustments are made for
paid hours that are not worked, such as hours for paid vacation or sickness, or for hours worked that
are not paid for. (ILO KILM-18 report section 17 ’Labour productivity’ http://kilm.ilo.org/2011/
download/kilm17EN.pdf, read 22.4.2013) (Ei löydy suomennettuna)

EU-parlamentin päätöslauselmassa tasa-arvoisen palkkavertailun tekemisestä 2008/
2012(INI) kohta G kuuluu: ”ettei palkkaero perustu pelkästään bruttotuntipalkkojen eroihin,
vaan että pitäisi ottaa huomioon myös yksittäiset palkat, ammatillinen osaaminen, työn
organisointi, ammatillinen kokemus ja tuottavuus, joita on arvioitava ei vain määrällisesti
(fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) vaan myös laadullisesti, sekä …”

Euroopan komissio lausuu palkkaeron laskemisesta: “In the EU, the gender pay gap is referred to
officially as the ‘unadjusted gender pay gap’, as it does not take into account all of the factors that
impact on the gender pay gap, such as differences in education, labour market experience, hours
worked, type of job, etc.”. European Commission – Directorate-General for Justice: Tackling the
gender pay gap in the European Union, ISBN: 978-92-79-28821-0, 2013, sivu 5. Löytyy myös
internetistä. (Ei löydy suomennettuna) (it does not take into account .. hours worked = EU:ssa
käytetty palkkaerolaskelma ei ota huomioon tehtyjä työtunteja)

 

Muistutamme edelleen tasa-arvolain pykälään 6 liittyen, että laissa tulisi olla mainita siitä, että
samaa palkkaa tulee maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä siitä huolimatta, että henkilöt
kuuluvat eri työehtosopimuksen piiriin. Tällä vältetään se kiusallinen epäkohta, joka tuli ilmi
Paraisilla kun kaksi työntekijää sai eri palkkaa samasta työstä ja tasa-arvovaltuutetun mukaan
tämä oli oikein, vaikka maatiaisjärjellä ei asiaa voi hyväksyä. Myös KKO hyväksyi palkkaeron
syrjimättömänä, vaikka oikeus ja kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen pitäisi maksaa sama palkka.

 

Huomautamme vielä, että Valtioneuvoston selonteko 2010 ”NAISTEN JA MIESTEN VÄLISESTÄ
TASA-ARVOSTA” sisältää väitteen ”Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja
täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen, tehdyn työajan ansioita.” (Viite 7). Tilastokeskus
sanoo kuitenkin ansiotasoindeksin selosteessaan, että mukana ovat niin tehdyn kuin ei-tehdynkin
palkallisen työajan ansiot. Käytetty asiantuntija ei siis tunne ansiotasoindeksitilaston sisältöä.

 

Edellä olevan valossa ehdotamme, että valtiohallintoon palkataan johonkin tasa-arvoyksikköön
(Tasa-arvovaltuutetun toimisto, STM:n tasa-arvoyksikkö, TANE…) yksi henkilö, jolla on kykyä
tarkastella palkkavertailuita tasa-arvoisesti siten kuin ILO 100 – sopimus ja EU-parlamentin
päätöslauselma sen määrittelevät. Lisäksi hänen olisi tunnettava Tilastokeskuksen tilastojen
kuvaukset ja sisällöt.

 

Tasa-arvovaltuutettu on anonut lisää henkilökuntaa valvomaan palkkatasa-arvoa. Kun tämä
esittämämme tasa-arvoisesti palkkojen tarkasteluun kykenevä henkilö on palkattu, huomataan, ettei
Suomessa ole palkkaeriarvoa, ainakaan naisia kohtaan. Mitään lisävalvontaa ei siis enää tarvita,
henkilökuntaa voidaan jopa vähentää. Kun tasa-arvolaissa selkeästi määritellään, kuinka työpaikan
palkkavertailu tulee tehdä ILO 100 -sopimuksen ja EU parlamentin päätöslauselman 2008/
2012(INI) mukaisesti, työpaikat selviävät palkkatasa-arvosta ihan omin avuin, ilman ulkopuolista
valvontaa.

 

 

Helsingissä 30 elokuuta 2013

Miesten tasa-arvo ry

puolesta Juuso Erno, pj

______________________________________________________

 

 

Viite 1: Päivi Keinänen: ”Palkansaajien työajan muutokset ja työaikamuodot”, sivu 118,

Tilastokeskuksen kirjassa ”Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet”,2009, ISBN 978-952-

244-132-4

Viite 2: Tilastokeskuksen julkaisu ”Hyvinvointikatsaus 3/2012”, Liisa Larja: ”Suomalaisten työaika

Euroopan lyhyimpiä”.

Viite 3: Tilastokeskuksen julkaisu Iiris Niemi, Hannu Pääkkönen:”Ajankäytön muutokset 1990-

luvulla”, sivu 21, ISBN 951-727-964-7 (ja Hannu Pääkkösen väitöskirja).

Viite 4: Tilastokeskuksen julkaisussa: ”Työajan muutokset”, tutkimus Hannu Pääkkönen: Työajan

mittaamisen menetelmäerot” sivut 122-125, ISBN 952-467-175-1

Viite 5: Tampereen Yliopisto: Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisu 2011, Pauli

Sumanen: ”Sama palkka tehtyä työtuntia kohden?”, sivut 292-302, http://www.uta.fi/jkk/synergos/

tyohyvinvointi/tutkimusprojektit/tyoelaman_tutkimuspaivat_2011.pdf

Viite 6: Tilastokeskuksen selvitys Pauli Sumasen palkkatilastoja koskevaan kanteluun eduskunnan

oikeusasiamiehelle, Dnro TK-41-274-11, 30.3.2011, allekirjoittaneet pääjohtaja Heli Jeskanen-
Sundström ja tilastojohtaja Kari Molnar.

Viite 7: Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta , sivu 137, Sosiaali-

ja terveysministeriön julkaisuja 2010:8, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?

folderId=1087414&name=DLFE-12723.pdf

Comments are closed.