Pojille ja miehille on myös taattava ”Right to Choose”

  •   
  •   
  •   

 

Sisäministeriö on käynnistänyt seksuaalista häirintää vastustavan ”Right to Choose” – kampanjansa. Tämä hanke on suunnattu 15 – 25- vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Vaikka poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että jopa neljäsosalla 15–25-vuotiaista pojista ja nuorista miehistä on joutunut kokemaan seksuaalista häirintää tai väkivaltaa, ei sisäministeriö aio tehdä yhtään mitään heidän auttamisekseen tai heihin kohdistuvan häirinnän tai väkivallan vähentämiseksi. Heidät jätetään kylmästi oman onnensa nojaan. Tällaista on sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa vuonna 2014.

 

Miesten tasa-arvo ry on tyrmistynyt siitä, että taas kerran viranomaisten kampanjoinnissa on lakaistu poikiin ja miehiin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta mahdollisimman kattavasti piiloon. Aivan täysin sen olemassaoloa ei ole voitu kieltää, onhan se kiistatta tullut kaikissa asiaa koskevissa selvityksissä ja tutkimuksissa todistettua, mutta mahdollisimman kauas taka-alalle se on tässä hankkeessa sysätty. Kaikki kampanjan internet-sivuston esimerkkitapaukset kertovat vain tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta häirinnästä. Kampanjan suunnittelijat ja taustavoimat ovat osasyyllisiä siihen, että poikien ja nuorten miesten häirintäkokemukset jäävät vaille ansaitsemaansa huomiota ja siihen, että poikien ja nuorten miesten kynnys hakea apua on niin tavattoman korkealla.

 

Miesten tasa-arvo ry vaatii kampanjan muuttamista sukupuolineutraaliksi. Ei ole olemassa ainuttakaan hyväksyttävää perustetta häirinnän ja väkivallan miesuhrien sivuuttamiselle. Käytännössä olisi tehokkaampaa kampanjoida koko ongelmaa vastaan sen sijaan, että se väkisin, ja tutkittujen tosiasioiden vastaisesti, pyritään sukupuolittamaan. Viranomaisten on tasa-arvolain mukaan edistettävä kaikessa toiminnassaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista, joten sisäministeriön kampanjan sukupuolittamispäätös on vastoin ministeriön lakisääteisiä velvoitteita viranomaisorganisaationa. Tasa-arvon edistäminen edellyttää ehdottomasti sitä, että kaikessa viranomaistoiminnassa miehiä ja naisia on kohdeltava yhdenvertaisesti.

 

Hankkeen sukupuolittamista on perusteltu sillä, että hankkeen rahoittajataho olisi sitä edellyttänyt. Miesten tasa-arvo ry katsoo, että Suomen viranomaisten velvollisuutena on kaikissa tilanteissa edistää tasa-arvoa niin kotimaassa kuin myös kansainvälisillä foorumeilla. Jos rahoituksen saamisen edellytyksenä on syyllistyminen syrjintään, on rahoituksesta tasa-arvon nimissä kieltäydyttävä.

 

Miesten tasa-arvo ry katsoo lisäksi, että hankkeessa on julkisten lausuntojen perusteella ymmärretty väärin seksuaalisen häirinnän määritelmä. Tosiasia on, etteivät katseet, vitsit tai edes ehdottelu suinkaan ole automaattisesti mitään häirintää. Eivät, vaikka joku niistä loukkaantuisikin. Eihän flirttailussa ole mitään pahaa, eikä ihmissuhteita, parisuhteista puhumattakaan, koskaan solmita, jos kukaan, etenkään mies, ei saa olla käytännössä millään tavalla aloitteellinen. Jos toista osapuolta ei saatu huomio kiinnosta, sen voi tehdä tiettäväksi kohteliaasti ja asiallisesti, ja asia on sillä selvä. Häirinnäksi seksuaalissävyisen huomion osoittaminen muuttuu vasta siinä vaiheessa, kun on tehty selväksi, ettei kiinnostusta ole molemmin puolin, mutta yritykset jatkuvat yhä. Tämä olisi kampanjassa tuotava selvästi esille.

 

Kulttuurisista, ja epäilemättä osin myös biologisista, syistä päävastuu aloitteellisuudesta kuuluu miehille. Niinpä kaiken aloitteellisuuden leimaaminen häirinnäksi on miesvihamielistä seksismiä ja yritys rajoittaa miehille tyypillistä tapaa toteuttaa seksuaalisuuttaan. Pojat ja nuoret miehet tarvitsevat kehityksensä tueksi positiivista palautetta ja kannustusta, eivät seksistisiä, syyllistäviä saarnoja. Pojille ja nuorille miehille on opetettava se, ettei heidän seksuaalisuudessaan ole mitään vikaa, että heillä on oikeus olla kiinnostuneita vastakkaisen sukupuolen edustajista ja että he saavat rohkeasti olla aloitteellisia.

 

Kun viranomaisten ainoana antina on opettaa pojille ja nuorille miehille, että kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan on ensisijaisesti jonkinlainen ongelma, jota pitää säännöin ja määräyksin rajoittaa ja valvoa sekä koulutuksilla ja kampanjoilla ohjailla, on jotain pahasti pielessä. Keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä on saatava uusi, miehiä kunnioittava ja kuunteleva suunta.

Comments are closed.