Perhesurmat, tasa-arvo ja THL

  •   
  •   
  •   

 

Keskustelu perhesurmista käy kuumana Rautavaaralla sattuneen tragedian seurauksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Minna Piispa on kommentoinut tapausta väittäen, että miesten ja naisten tekemät perhesurmat eroaisivat toisistaan motiiviensa perusteella . Piispan mukaan lapsensa surmaavat äidit kokevat elämäntilanteensa jollain tapaa epätoivoiseksi. He haluavat tappamalla pelastaa lapsensa tilanteesta, jossa he eivät enää itse voisi huolehtia lapsistaan. Veriteossa on siis heidän kohdallaan kysymys jonkinlaisesta hätähuudosta. Perhesurmiin syyllistyvät isät ovat puolestaan Minna Piispan mukaan omistushaluisia. He haluavat tappamalla kostaa eroa suunnitelleelle puolisolleen.

 

Toisin sanoen, Piispan mukaan perhesurmaan syyllistyvät äidit ovat vaikeiden olosuhteiden viattomia, mutta hyvää tarkoittavia, uhreja, kun taas niihin syyllistyvät isät ovat omistushaluisia ihmishirviöitä. Vaikka itse teko olisi sama, taustalla oleva pelko lasten menettämisestä olisi sama, mielenterveys ja elämän tukipylväät horjuisivat samalla tavalla, Piispan tulkinta äidin motiivista on positiivisen altruistinen ja isän motiivista yksioikoisen tuomitseva.

 

Miesten tasa-arvo ry pitää Minna Piispan näkemyksiä seksistisinä ja miesvihamielisinä. Piispan näkemysten mukaan äidin väkivaltaisen käytöksen syy ei koskaan ole naisessa itsessään, vaan aina jossain ulkopuolisessa tekijässä. Eikö isän väkivaltaisuuteen voida yhtä lailla hakea selitystä mielenterveysongelmista, stressistä, uupumuksesta, talousvaikeuksista, omista väkivaltakokemuksista tai vaikka perheen sisäisistä ristiriidoista? Miksi isät halutaan nähdä sisäsyntyisesti pahoina? Tosiasiassa tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset ovat omistushaluisuuttaan jopa valmiimpia käyttämään väkivaltaa parisuhteessa. Näistä tutkimuksista THL:ssa ei ilmeisesti olla tietoisia.

 

Miesten tasa-arvo ry katsoo, että Piispan ulostulo on yritys ylläpitää äitimyyttiä. Äitimyytti on perheväkivallan torjunnan kannalta ongelma, sillä se muodostaa esteen sille, että väkivaltaisia ajatuksia hautovat äidit hakisivat tai saisivat tarvitsemaansa apua. Eiväthän täydelliset äidit tarvitse mitään apua. Eivätkä sivulliset osaa tunnistaa vaaravyöhykkeessä olevia äitejä, kun viranomaiset ovat ulkoistaneet syyllisyyden perheväkivaltaan muualle. Paradoksaalisesti Piispan linja estää myös avun tarpeessa olevia isiä hakemasta apua, sillä kukapa tuntisi itsensä hirviöksi, tai haluaisi sellaisen leimaa kantaa. Mustavalkoinen, epärealistinen ja seksistinen käsitys perhesurmista on siis erittäin haitallinen.

 

Miesten tasa-arvo ry haluaa tietää, miten THL suhtautuu asiantuntijansa lausuntoon? Pitääkö THL perhesurmiin syyllistyneitä naisia vain olosuhteiden uhreina ja niihin syyllistyneitä miehiä pahan ruumiillistumina? Onko THL sitä mieltä, että Rautavaaran tragedian jälkeen sen asiantuntija edusti parhaalla tavalla THL:aa arvioidessaan perhesurmaan syyllistyvän äidin pyrkivän pelastamaan lapsensa? Oliko tämä THL:n mielestä asiallista käytöstä lapsensa menettänyttä isää kohtaan?

 

Näyttää vahvasti sille, että suomalaiset viranomaiset THL:n johdolla suhtautuvat naisten väkivaltaisuuteen ja naisten tekemiin perhesurmiin suurella ymmärryksellä, mutta vastaavaa empatiaa ei löydy väkivaltaisia tai perheensä surmanneita miehiä kohtaan. Voidaanko odottaa, että näin vahvat ennakkoasenteet eivät vaikuttaisi viranomaisten toimintaan lainkaan? Usko viranomaisten kykyyn toimia tasapuolisesti on pahasti koetuksella.

 

4 Comments

  1. THL:stä on muodostunut feministien pesäke. Eli sellaisten ihmisten joilta puuttuu normaali oikeuskäsitys, laajempi yhteiskuntavastuu, moraali ja tasapuolinen lähtökohta sukupuolittuneisiin ongelmiin.

    Kun ottaa huomioon että syrjäytyminen on suomen valtion suurimpia uhkakuvia heitä voisi jopa pitää tietynlaisina maanpettureina. Yhteiskuntavastuu ei toteudu, vaan tuo on ihan sama kuin jos apinalle antaisi bensiiniä ja tulitikut. Vastuullisissa tehtävissä yhtä moraalittomia ja vastuuttomia kuin tasa-arvoyksikön virkamiehet.

  2. Yhteiskunnassa on vallalla vääriä käsityksiä sukupuolista kuten Miesten tasa-arvo ry tässä ansiokkaasti on tuonut esille THLn asiantuntijoiden asiantuntemattomuuden.

    Auttamisjärjestelmä perustuu ihmisten tekemisiin. Ihmiset tekevät.On mukava auttaa. Kunhan asiakkaat ovat mahdollisimman kivan näköisiä.

    Helpoin tapa valita asiakkaita on leimata heitä sukupuolen perusteella patologisiin ja kehittyviin yksilöihin. Uskottelemalla miesten piirteiden olevan peruuttamattomasti psykopaattisia, pahuuden valloittamia, mikä ilmenee THLn asiantuntijan kuvauksen mukaisesti, voidaan vaivatta väittää, että me auttajat emme auta kuin ihmisiä joihin apumme tehoaa.

    Nämä ihmiset ovat naisia. Hehän ovat suloisia, kauniita, pienempi kokoisia, vähän avuttomia, he herättävät auttamisen halua.

    Auttajien halu auttaa ilmenee terveystilastoissa, vankeustilastoissa, eliniän odotuksissa, syrjäytymisen tilastoissa. Naiset johtavat hyvinvointia, miehet pahoinvointia.

    Kuitenkin jokainen mies on ollut pieni poika. Monista se poika on revitty irti tukan mukana tukistuksissa kun hänestä on kasvatettu kilttiä aikuista.

    Miehet eivät ole helppoja autettavia, minä tiedän, mutta väitän myös ettei ole olemassa mitään THLn asiantuntijan imperatiivista kategoriaa miehet/naiset. Sen sijaan on olemassa auttajien oman vaikutteet, mielihyvän tarpeet, ammatin valinnan tiedostamattomat vaikuttimet jne. Ja heidän luomat selitysmallit tehdä työtään kuten tekevät.

  3. Toivo Tekrasos

    Minna Piispa: ”Tutkimusten mukaan isät surmaavat usein kostona” kun taas ”äidit haluavat surmaamalla pelastaa lapsen”.

    Siis kun mies ajautuu epätoivoiseen tekoon perheen sisäisten ristiriitojen seurauksena, hän on syyllinen ”kostaja”. Miehen katsotaan olevan vastuussa tekemisistään.

    Kun vastavassa tapauksessa nainen määritellään syyllisen sijasta uhriksi joka ”halusi pelastaa lapsensa”, väitetään samalla, että nainen ei ole kaikilta osin vastuussa teostaan. Ympäristön paineet johdattivat tai jopa pakottivat naisen järjettömään tekoon.

    Yllä kuvattu bias THL:n feministisesti orientoituneen asiantuntijan kommentissa uusintaa käsitystä naisesta tahdottomana olentona, joka ei ole vastuussa omista teoistaan samalla tavalla kuin mies vastaavassa tilanteessa. Toisin sanoen THL:n asiantuntija vähättelee naisten kykyä vastuulliseen toimintaan, ja korostaa miesten vastuullisuutta.

    (Lisäsin tämän kommentin myös ts.fi kommenttiosastolle)

  4. Tämä naisen vastuuttomuus ja miehen vastuullisuus on punainen lanka näitten feministitätien höpinöissä. Asiaa voisi jopa kärjistää: pahuudesta on vastuussa vain mies ja nainen edustaa jonkinlaista hyvyyden sukupuolta. Kyseessä saattaa olla kristinuskosta lähtönsa saanut dikotomia, jonka feministit ovat sukupuolittuneesti maalanneet lahkon lailla mustavalkoiseksi.

    Voisikin kysyä, nyt kun kaksi suomen (hieman aikaisemmin) tunnettua äärifeministiä ovat molemmat saaneet lapsen, niin voiko heidän poikansa olla turvassa tuollaisilta puolihulluilta lahkolaisilta, vai pitäisikö heistä tehdä lastensuojelu-ilmoitus heidän munistatulittamisen ja muun uhkailun johdosta? Ja yleensä, voiko sellainen lahkolainen kuin äärifeministi olla normaali vastuullinen vanhempi poikalapselle?

Comments are closed