Miesten tasa-arvo ry:n analyysi vuoden 2014 samapalkkafoorumista

  •   
  •   
  •   

 

 

Samapalkkafoorumi 2014 4.12.2014 Kansallismuseo

 

 

Paikka oli vihjailevasti valittu, ovathan Kansallismuseon kokoelmat valtaosin menneiltä vuosituhansilta ja niin ovat Samapalkkaohjelman palkkavertailutkin. Samapalkkaohjelma on jumittunut menneisyyteen, vaikka me muut elämme jo kolmatta vuosituhatta.

 

Seuraavassa tilaisuuden antia puhujittain:

 

1. Reetta Räty

 

Tilaisuuden juontaja oli toimittaja Reetta Räty. (Twitterissä on kuvaus itsestään: Journalisti, feministi, idealisti, äiti, sisko, VTM.) Kysymys kuuluu: Pitääkö samapalkkaohjelman juontaja aina olla feministi? Edellinen juontaja kun oli Kirsi Heikel.

 

Reetta Räty (onkohan nyt kyseessä Samapalkkaohjelman edellisen puheenjohtajan Paavo Lipposen julkisuuteen tuoma sokea Reetta) mainitsi heti avauspuheenvuorossaan, että naiset saavat 17 % vähemmän palkkaa kuin miehet.

 

Eli heti aluksi saimme varmuuden, että tilaisuudessa tullaan puhumaan palkoista ja ansioista ihan kuin ne olisivat sama asia.

 

Reetta Räty oli tehnyt videon, missä kolme naista (sic!) kertoi palkkatasa-arvosta. Minun huomioni kiinnittyi kaupan myyjään, joka teki noin 30-tuntista työviikkoa ja sai ansioita noin 2000 euroa kuussa. Itse raivaan parhaillaan taimikkoa maalla ja vieressä naapurin isännän palstalla samaa työtä tekee ammattimetsuri. Kerran lounastauolla ”kiipesin” risukon yli hänen luokseen ja kyselin kuulumisia. Hän oli kolmatta vuotta töissä suoritettuaan metsurin ammattitutkinnon. Hänen tuntipalkkansa vesi-, lumi- ja räntäsateessa (sitä se nyt tässä viime aikoina on ollut) suoritetusta raivaussahaustyöstä on 10,22 euroa tunnilta. Eli hän saisi kuukaudessa noin 1300 euroa, jos tekisi tuon Reetta Rädyn näyttämän videon myyjän työtunnit (30) viikossa. Ei kai ole ihme, ettei metsuri kelvannut Samapalkkaohjelmaan videolle. Olisi nimittäin käsitys naisten huonoista palkoista saanut kolauksen.

 

2. Seuraava puhuja oli tasa-arvoministeri Susanna Huovinen. Hän saapui tilaisuuteen myöhässä ja lähti paikalta antamatta tilaisuutta vastata kysymyksiin. Tyypillistä ministeriainesta. Ministeri Huovinen kehui, että Samapalkkaohjelmaan on kuulunut laajoja tutkimus- ja kehityshankkeita. (Mitähän helskuttia on oikein tutkittu ja mitä on syntynyt muuta kuin palkkaa kaikenkarvaisille tutkijoille?) Miksi ei ole tehty tasa-arvoista palkkaerotutkimusta sen mukaisesti, mitä EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI) sanoo tasa-arvoisen palkkaerolaskelman laskentasäännöistä?

 

Helmiä hänen puheenvuorostaan: – Etenkin miesten liikkuvuutta työmarkkinoilla on lisättävä. (Kukahan kertoisi tasa-arvoministerille, että Tilastokeskuksen mukaan miehet ovat kylläkin jo siirtyneet naisten aloille, mutta naiset eivät ole siirtyneet yhtä lailla miesten aloille?) Ministerin avustaja, joka oli kirjoittanut läpiluetun puheen lienee feministi, joka ei seuraa mitä maailmassa tapahtuu. – Ministeri valitteli, että lisiä maksetaan enemmän miehille. (Lisät ovat ay-liikkeen hyväksymiä. Vai pitäisikö ministerin mielestä esimerkiksi yötyölisiä maksaa enemmän naisille, vaikka miehet tekevät yötyötä kaksi kertaa naisia enemmän?) – Ministeri sanoi, että kuntasektorin naispalkat ovat liian alhaalla. (Onko kukaan kertonut ministerille, että kuntasektorin vuosityötunnit ovat Tilastokeskuksen mukaan yli 10 % alhaisemmat kuin yksityisen sektorin? Tehtyä työtuntia kohden laskettuna yksityisellä ja kuntasektorilla ei ole keskipalkoissa eroa.)

Mainittakoon, että ministerin puhe oli verkossa (13.51) jo ennen kuin se päättyi n. 14.00. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1897172

 

3. Professori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta arvosteli Samapalkkaohjelmaa palkkasyrjinnän oikeudellisista näkökohdista katsottuna.

 

Samapalkkaohjelma laskee miesten ja naisten palkkaeron monella eri tavalla väärin hänen mukaansa:

 

A. EU:n perussopimukset: SEUT samapalkka-artikla nro 157 sanoo kohdassa 2: ”palkka, joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, on sama samasta tehtävästä”. Kun puramme tämän byrokraattisen lauseen, se tarkoittaa, että tehdyt työtunnit on huomioitava palkkaerolaskennassa. (työhön käytetty aika = tehdyt työtunnit) B. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöt tekevät merkittäviä linjauksia samapalkkaisuusperiaatteen laskemisessa. Esimerkkinä se, että palkkakäsite pitää tarkastella laajana, jossa palkka käsittää mm. työhön liittyvän eläkkeen. STM:n tasa-arvoyksikkö ja Samapalkkaohjelma jättävät eläkkeen huomioimatta. C. EU-tuomioistuin on linjannut Ruotsia käsitelleessä tapauksessa (Jämo C-236/98), että palkkavertailuun ei pidä ottaa mukaan palkanlisää, joka maksetaan epämukavista työajoista. STM:n tasa-arvoyksikkö ja Samapalkkaohjelma tekevät juuri tässä väärin, ne pitävät työaika- ja epämukavan työn lisät mukana palkkavertailussa (yötyölisät, likaisen työn lisät jne) D. Professori Kevät Nousiainen tähdensi, että suositukset EU:ssa asettavat usein velvoitteita. Niinpä EU-parlamentin suositus 2008/2012(INI) tasa-arvoisen palkkavertailun säännöistä on otettava käyttöön Suomessakin. Tässä suosituksessa toistetaan sama asia kuin perussopimuksen artiklassa 157, eli että tehdyt työtunnit on huomioitava palkkaeron laskennassa. Osa-aikaiselle ei tarvitse maksaa samoja kuukausiansioita kuin kokoaikatyötä tekevälle, työtä 150 tuntia kuussa tekevälle ei tarvitse maksaa samaa kuukausiansiota kuin 170 tuntia tekevälle, vaikka he molemmat olisivat kokoaikatyössä.

 

4. Seuraavaksi kuultiin vuorokeskustelua (Antti Kauhanen, ETLA, Merja Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitos ja Pekka Laine, Tilastokeskus)

 

Poimintoja: Pekka Laine: Naiset ovat sitkeästi samoissa ammateissa vuosikymmeniä. Miehillä ja naisilla on voimakkaasti eriytyneet koulutusalat. Antti Kauhanen: Laskusuhdanteessa työpaikat vähenevät, ensin pienipalkkaisilta. Naiset jäävät miehiä enemmän kokonaan pois työelämästä. Neljäsosa työsuhteista päättyy joka vuosi ja uusia solmitaan suunnilleen saman verran, Työpaikoista katoaa kokonaan noin 10 % vuodessa, mutta uusia työpaikkoja jonnekin muualle syntyy suunnilleen saman verran. Merja Kauhanen: Määrä- ja osa-aikaisuus selittää palkkaeroja. Osa-aikatyö tulee yleistymään edelleen.

 

5. Seuraavaksi haastateltiin SAK:n Lauri Lylyä ja EK:n Markus Äimälää. Lauri Lylyn teesit: Rekrytointi on tasa-arvoistettava. Naiset saavat vähemmän tulospalkkioita, se on väärin. Osa-aikatyö on oltava sallittua vain jos työntekijä itse niin haluaa. Tavoitteen on oltava vuonna 2025: Miesten ja naisten välinen palkkaero 10 %! Markus Äimälän teesit: Pitää maksaa sama palkka samasta työstä työsuhteen tyypistä riippumatta. Palkka ei saa määräytyä sen mukaan, onko mies tai nainen.

 

6. Kommenttipuheenvuorossaan tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen vaati Samapalkkaohjelmalta rahaa organisaatiolleen, jotta se voisi tehdä tärkeää työtään.

 

7. Konsultti Anu Suoranta vaati kommenttipuheenvuorossaan, että ns. silpputyöntekijälle (osa-aikaiset, määräaikaiset) on työnantajan maksettava silpputyölisää, jotta hänen vuosiansionsa olisivat samat kuin kokoaikatyöntekijällä.

 

8. Samapalkkaohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Pentti Arajärvi yhteenvedossaan: – Näyttää siltä, ettei uusia keinoja enää samapalkkaisuuteen keksitä – Vanhat keinot on syytä selvittää uudestaan – Palkkatietämys on tärkeää – Suhdannevaihtelu vaikuttavat: Kun menee heikommin, palkkaero pienenee – Saman työn osalta ongelmat ovat pieniä, pulmana on samanarvoinen työ – Määritelmää samanarvoisesta työstä ei ole löydetty eri alojen välillä

 

 

Summa summarum: Samapalkkaohjelma on feministivetoinen nukketeatteri, jolla ei ole reaalista yhteyttä olemassa olevaan työelämään ja jonka palkkatietämys on olematonta. Samapalkkafoorumi oli jälleen kerran kuin hurmoshenkisten lahkolaisten uskonnollinen tilaisuus, jossa erilaisella ajattelutavalla toimiva henkilö ei voi nousta ylös ja sanoa: ”Jumalaa ei ole olemassa” tulematta hirtetyksi m…staan.

 

Tilaisuuden paras anti oli jälleen kerran ”ilmainen” (eli meidän kaikkien rahoilla kustannettu) lounas ja pullakahvit.

 

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut noin 180 henkeä, joista miehiä hieman yli 30. Vaadin tilaisuuteen 40 % mieskiintiön seuraavaksi kerraksi.

 

Tilaisuuden ”antia” analysoi Pauli Sumanen (eläkkeellä oleva työaika- ja palkkatutkija).

Comments are closed.