MIEHEN VUOSI PÄÄTTYY JO ITSENÄISYYSPÄIVÄN JÄLKEEN SIINÄ MISSÄ NAINEN ELÄÄ KOKO VUODEN
Miesten tasa-arvo ry:n syyskokous pidettiin 1.12.2018 Helsingissä. Kokouksessa mm. valittiin yhdistyksen hallitus vuodeksi 2019. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Juuso Erno ja muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Anssi Ahonen, Juha Järä, Jukka Lampinen, Martin-Éric Racine ja Pasi Vuokko. Alla kokouksen julkilausuma.
MIEHEN VUOSI PÄÄTTYY JO ITSENÄISYYSPÄIVÄN JÄLKEEN SIINÄ MISSÄ NAINEN ELÄÄ KOKO VUODEN
Miesten tasa-arvo ry haluaa kiinnittää huomiota miesten naisia alhaisempaan elinikään. Miesten eliniänodote vuonna 2017 oli 78,7 vuotta, kun se naisilla oli 84,2 vuotta. Eroa voidaan havainnollistaa vuositason vertailulla; siinä, missä nainen elää koko vuoden, mies kuolee jo 7.12. Eroa ei voi selittää helpoilla tai yksittäisillä tekijöillä, vaan syyt ovat moninaiset. Tässä joitakin huomioita:
Peruskoulu on optimoitu tytöille. Koulussa oppimisen arviointi ja aktiivisuuskielteisyys haittaavat poikia. Nämä seikat saattavat poikia syrjäytymisvaaraan.
Poikien opinnot tai työura katkaistaan miehuuden kynnyksellä pakollisella, henkisesti ja fyysisesti raskaalla asevelvollisuudella, joka katkaisee opiskelun ja vie pojilta työvuosia vuoden, jopa kaksi, ilman palkkaa ja eläkekertymää. Tämä kasvattaa kuilua tyttöihin nähden edelleen sekä lisää syrjäytymis- ja itsemurhariskiä.
Miehet tekevät keskimäärin raskaampia töitä epäterveellisissä ja vaarallisissa olosuhteissa. Tapaturmat ja sairaudet vaikuttavat miesten keskimääräiseen elinikään lyhentävästi.
Naisten työaika on keskimäärin lyhempi kuin miesten. Miesten pitkät työpäivät vähentävät itsestä huolehtimisen mahdollisuuksia.
Miesten terveydenhoitoon käytetään vähemmän rahaa kuin naisten terveydenhoitoon. Pojille ei järjestetä HPV-rokotuksia niin kuin tytöille, eikä miehille järjestetä rintasyövän kanssa yhtä yleisen eturauhassyövän löytämiseksi seulontoja.
Miesten mitattavissa olevien ominaisuuksien naisia suurempi hajonta saattaa myös vaikuttaa eliniänodotteeseen – miehissä on enemmän yksilöitä kauempana keskiarvosta kuin naisissa. Tämä näkyy mm. siinä, että miesten osuus huippumenestyneistä, mutta myös syrjäytyneistä on naisia suurempi.
Tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta ei voi loputtomasti parantaa vain naisten asemaa. Pitkään jatkunut naisten ja feminismin nostaminen on johtanut siihen, että naisten ongelmista puhutaan paljon enemmän kuin miesten ongelmista, niiden poistamiseen satsataan paljon enemmän kuin miesten ongelmien poistamiseen, niiden estämistä on implementoitu lainsäädäntöön ja niiden kautta naisista on – osittain tarkoituksella – muokattu kuva miessukupuolen ja patriarkaatin uhreina. On oireellista, että laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kerrotaan lain tarkoituksena olevan ”parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä” ja että syrjintänä ei ole pidettävä ”asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille.”
Suomen ratifioima Istanbulin sopimus pyrkii ehkäisemään ja torjumaan perheväkivallan lisäksi vain naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, vaikka tilastoista voi helposti nähdä, että miehiin kohdistuu väkivaltaa naisia enemmän. Onko meillä jopa tavoitteena, että miehet kuolevat naisia nuorempina?
Sukupuoliroolit nähdään feministivetoisessa tasa-arvokeskustelussa miesten syynä ja naisten ongelmana. Todellisuudessa roolit ovat kuitenkin syntyneet aikojen saatossa yhteisön kollektiivisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja ovat vähintään yhtä suuressa määrin miesten kuin naisten ongelma – ja osaltaan syynä miesten lyhyeen elinikään.
Miesten tasa-arvo ry katsoo, että miesten eliniänodotetta voidaan ja pitää nostaa siirtymällä tasa-arvokeskustelussa ja -toiminnassa feministisistä tavoitteista sukupuolten tasa-arvoa ajaviin tavoitteisiin. Tämä vaatii panostuksia erityisesti koulumaailmassa, maanpuolustuksessa sekä sosiaali- ja terveyspolitiikassa.
Comments