Miesten tasa-arvo ry:n avoin kirje Helsingin Sanomien päätoimittajalle Kaius Niemelle
Hyvä Kaius Niemi,
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 17.11 ”Naisia johtopaikoille – ilman kiintiöitä” väititte lasikaton olevan tiukassa ja että ”vaikka naiset ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet, yritysten ylin johto valitaan edelleen vain sopivimpien miesten joukosta”. Samana päivänä MTV uutisoi pääaiheenaan poikien merkittävästi tyttöjä huonommista arvosanoista, joiden professori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi liittyvän syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään juurtuneeseen tyttöjä suosivaan asenneongelmaan. Lehtenne ei ole tähän mennessä huomioinut asiaa lainkaan, vaikka professorin mielestä kyseessä on ”Yhteiskunnan kannalta oikea ongelma”.
Keväällä päätoimittamanne lehti, Helsingin Sanomat, kertoi, että naisten lasikaton olemassaolo on tieteellisesti todistettu. Juttunne perustui nollatutkimukseen, jonka mukaan Ruotsissa naisia pitäisi olla yritysten johtoryhmissä enemmän varusmiesten psykologisissa testeissä nais- ja miesjohtajien hyvin menestyneiden veljien suhteen perusteella. Vaikka kyseessä oli tasa-arvosta kertova uutinen, tutkinta-aikana vain miehiä koskenutta asevelvollisuutta ei nähty tasa-arvo-ongelmana, vaikka se pakotti vertailemaan tutkittuja johtajia heidän veljiensä kautta, mikä ei ainakaan paranna tutkimuksen luotettavuutta.
HS ei ole koskaan tasa-arvon nimissä vaatinut naisten osuuden kasvattamista varusmiespalveluksessa, vaikka se on useasti tuonut julki huolensa naisten pienestä osuudesta johtavilla paikoilla. Lehtenne ei ole kyennyt löytämään luonnollisia syitä naisjohtajien pieneen määrään ja naisten lasikattoon, vaikka naisten reserviupseerikoulutuksen 20-vuotisjuhlissa haastatellut johtajanaiset kertoivat hyötyneensä armeijan johtajakoulutuksesta.
Lauantaina 19.11 vietettiin Kansainvälistä miestenpäivää. Helsingin Sanomien lukijoilta merkkipäivä saattoi mennä täysin ohitse, sillä lehtenne ei huomioinut miestenpäivää millään muotoa. Melkoinen ero siihen mediasirkukseen, joka luodaan joka vuosi Kansainvälisen naistenpäivän ympärille.
Sunnuntaina 20.11 lehtenne jatkoi lasikattoteemalla julkaisten jälleen artikkelin naisjohtajista ”Naisia ja johtajia” pelkkään sukupuoleen perustuen. Niin ikään Tampereesta oli tehty juttu ”Tästä tehdään nyt numero” siksi, että kaupunkia johtaa nainen. Puolitoista aukeamaa oli omistettu Minna Canthille ja Kaisa Korhoselle naisten alisteisen aseman teemalla jutussa ”Kaksi radikaalia”.
Yksi sukupuolittunut artikkeli oli tehty myös miehistä, mutta ei aivan yhtä positiivisessa hengessä. Jutussa ”Miehet, jotka rakentavat robottinaisia” kerrottiin, kuinka naistutkija Kathleen Richardsonin mielestä ne miehet, ”jotka haluavat täydellisen vallan kumppaniinsa” ovat ongelmia ja että ”seksi koneiden kanssa ruokkii ihmisten pahimpia viettejä, esineellistää naisia ja tukee käsitystä seksistä kauppatavarana”.
28.11. Lehtenne uutisoi fysiikan opiskelun vaikutuksesta yliopistopaikan saamiseen otsikolla ”Ainevalinnoilla on vaikutusta myös sukupuolten tasa-arvoon – Pitkällä lukiofysiikalla yhteys yliopistoon pääsyyn”. Vaikka kaikilla oppilailla on yhtäläiset mahdollisuudet valita omat oppiaineyhdistelmänsä, HS näkee tasa-arvo-ongelman siinä, että tytöt valitsevat matemaattisten aineiden opiskelun poikia harvemmin. Sitä, että jo nyt naiset ovat yliopistoissa yliedustettuna sukupuolena, ei ole katsottu aiheelliseksi kertoa.
Hyvä Kaius Niemi, sukupuolten tasa-arvo ei ole yhtä kuin feminismi. Suomessa medialla olisi työsarkaa esimerkiksi sukupuolten tutkimuksen vääristyneissä rakenteissa, nais- ja miesjärjestöjen julkisen rahoituksen täydellisessä epäsuhdassa tai vaikka terveydenhuollon kustannusten epätasa-arvoisessa jakautumisessa sukupuolten välillä. Tasa-arvokeskustelua pitäisi käydä siitä lähtökohdasta, että sukupuoliroolien syntyminen ei ole miesten syy, vaan seurausta historiallisesta ja kollektiivisesta tarkoituksenmukaisuudesta.
Helsingin Sanomien päätoimittajana te allekirjoititte alkuvuonna vetoomuksen ”Luotettavan median puolesta”. Vetoomus oli ja on kannatettava, mutta sen pitäisi myös näkyä lehtenne uutissisällössä. Nyt toimituksessanne valitun linjan runnominen ja näin valikoituneen sisällön julkaiseminen tai julkaisematta jättäminen ei juuri eroa vetoomuksen allekirjoittamiseen kirvoittaneiden julkaisujen toiminnasta.
