• Jämställdhet för män rf


Internationella pojkdagen firas varje år den 16 maj. Syftet med dagen är att se till att vi alla uppmärksammar pojkar och deras välbefinnande minst en gång om året. Jämställdhet för män rf (MTA) ser det som mycket viktigt att uppmärksamma pojkarnas dag, eftersom attityden i Finland till pojkar och deras välbefinnande är beklagligt negativ och likgiltig. Den rådande atmosfären av attityder kan i vissa avseenden vara rent fientlig mot pojkar och män.

Exempel på dessa problematiska attityder är inte svåra att hitta. Även om skillnaden mellan könen i resultat i lärande och skolframgång är utomordentligt stor i Finland, till nackdel för pojkar, har vi inte vidtagit några specifika åtgärder för att förbättra pojkarnas resultat. Den rådande könsdiskrimineringen av pojkar gällande skolbedömning, som det även forskats om, får således fortsätta från år till år. Till och med de mänskliga och grundläggande rättigheterna för pojkbabyer är inte tryggade: medan lagstiftningen mot könsstympning av flickor skärps ytterligare, finns det inget slut i sikte på stympningen av pojkar. Bristen på empati för pojkar och män återspeglas också väl i hur exempelvis våld, hemlöshet, arbetslöshet, marginalisering eller missbruksproblem får nyhetsvärde i media först när det är flickor eller kvinnor som drabbas av dem. Effekten av bristen på empati återspeglas i hur välfärdssamhällets stödnätverk är uppbygda: pojkar och män blir med större sannolikhet utan den hjälp de behöver.


Jämställdhet för män rf (MTA) ser det som mycket beklagligt att pojkar i Finland måste växa upp i en miljö där kollektiv skuldbeläggning och stigmatiseringen av män, samt förakt och förlöjligande av manlighet, är vanligt och allmänt accepterat beteende. Dessa sexistiska förolämpningar behöver inte sökas i anonyma diskussionsforum på Internet, utan de påträffas i tal från politiker, i uttalanden från myndigheter och i mediatäckningen. Dubbelmoralen syns tydligt i hur liknande tal riktat mot någon annan folkgrupp utan tvekan skulle fördömas som hatretorik, och utövaren skulle anklagas för hets mot folkgrupp. I en sådan giftig uppväxtmiljö är det verkligen svårt för pojkar att trivas, blomstra och lyckas. Pojkar och män ses som hot, inte som möjligheter. Med en negativ inställning uppnås i slutändan bara negativa resultat.

MTA finner att vackra ord om att bryta könsroller i praktiken verkar gälla bara för flickor och kvinnor. När det gäller män och pojkar, å andra sidan, anser sig utomstående ha rätt att diktera hur män och pojkar ska vara för att duga. Samtidigt som det betonas att flickor och kvinnor är bra precis som de är, oavsett om det gäller utseende eller familj- och karriärplaner, är vi inte beredda att ge pojkar och män samma frihet och uppskattning. I den finska jämställdhetsdebatten erbjuds pojkar och män ansvar och skyldigheter, men inte likvärdiga rättigheter och möjligheter.

Jämställdhet för män (MTA) ser det som mycket viktigt, att både attitydklimatet och den jämställdhetspolitik som bedrivs, målmedvetet ändras i en riktning som är mer pojkvänlig. Det bör betonas i all verksamhet att pojkar och män är lika värdefulla som flickor och kvinnor. Pojkar måste få växa och utvecklas i en positiv och uppmuntrande miljö, där också deras egen röst hörs och respekteras. Pojkar måste få vara värda sådana som de är, vad det än är. Det förtar ingen något.


  • Miesten tasa-arvo ry

Kansainvälistä poikien päivää vietetään joka vuosi toukokuun 16. päivä. Päivän tarkoituksena on varmistaa, että me kaikki kiinnittäisimme edes kerran vuodessa huomiota poikiin ja heidän hyvinvointiinsa. Miesten tasa-arvo ry (MTA) pitää poikien päivän viettämistä erittäin tärkeänä, sillä Suomessa suhtautuminen poikiin ja heidän hyvinvointiinsa on valitettavan negatiivista ja välinpitämätöntä. Vallitsevaa asenneilmapiiriä voi tietyin osin pitää suorastaan poika- ja miesvihamielisenä.


Esimerkkejä näistä ongelmallisista asenteista ei ole vaikea löytää. Vaikka koulutuksessa sukupuolten välinen ero oppimistuloksissa ja koulumenestyksessä on, poikien tappioksi, Suomessa poikkeuksellisen suuri, ei meillä ole ryhdytty mihinkään erityistoimiin juuri poikien tulosten parantamiseksi. Niinpä poikiin tutkitusti kouluarvostelussa kohdistuva sukupuolisyrjintä saa jatkua vuodesta toiseen. Edes poikavauvojen ihmis- ja perusoikeudet eivät ole turvassa: kun tyttöjen sukuelinten silpominen ollaan kieltämässä lailla jo toistamiseen, ei poikien silpomiselle ole loppua näköpiirissä. Poikiin ja miehiin kohdistuva empatiavaje näkyy hyvin myös siinä, miten vaikkapa väkivallasta, asunnottomuudesta, työttömyydestä, syrjäytymisestä tai päihdeongelmista tulee median silmissä uutisoinnin arvoisia asioita vasta silloin, kun niistä kärsivät tytöt tai naiset. Empatiavajeen vaikutus näkyy siinä, millaisiksi hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkot on rakennettu: pojat ja miehen jäävät suuremmalla todennäköisyydellä ilman tarvitsemaansa apua.


MTA pitää erittäin valitettavana sitä, että Suomessa pojat joutuvat kasvamaan ympäristössä, jossa miesten kollektiivinen syyllistäminen ja leimaaminen sekä miehisyyden halveksunta ja pilkkaaminen, ovat valtavirtaa ja yleisesti hyväksyttyä käytöstä. Näitä seksistisen loukkaavia puheenvuoroja ei tarvitse etsiä netin anonyymeilta keskustelupalstoilta, vaan niihin törmää niin poliitikkojen puheissa, viranomaisten lausunnoissa, kuin tiedotusvälineiden välittämässä tarjonnassa. Kaksinaismoralismi näkyy vahvana siinä, miten vastaavat puheet mihin tahansa muuhun kansanryhmään kohdistuvina tuomittaisiin aivan epäilemättä vihapuheena ja niiden esittäjät olisivat syytteessä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Näin myrkyllisessä kasvuympäristössä poikien on todella vaikeaa menestyä ja kukoistaa. Pojat ja miehet nähdään uhkina, eikä mahdollisuuksina. Negatiivisella asenteella saavutetaan lopulta vain negatiivisia tuloksia.


MTA katsoo, että kauniit sanat sukupuoliroolien murtamisesta näyttävät käytännössä koskevan vain tyttöjä ja naisia. Sitä vastoin miesten ja poikien kohdalla ulkopuoliset katsovat olevansa oikeutettuja sanelemaan, millaisia miesten ja poikien tulisi olla kelvatakseen. Siinä missä tyttöjen ja naisten korostetaan olevan hyviä juuri sellaisina kuin he ovat, puhuttiinpa sitten ulkonäöstä tai perhe- ja urasuunnitelmista, ei pojille ja miehille olla valmiita suomaan vastaavaa vapautta ja arvostusta. Pojille ja miehille on suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa tarjolla vain vastuuta ja velvollisuuksia, ei tasavertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia.


MTA pitää todella tärkeänä sitä, että asenneilmapiiriä ja harjoitettua tasa-arvopolitiikkaa ryhdytään määrätietoisesti muuttamaan poikaystävällisempään suuntaan. On syytä korostaa kaikessa toiminnassa, että pojat ja miehet ovat yhtä arvokkaita kuin tytöt ja naiset. Poikien on saatava kasvaa ja kehittyä positiivisessa ja kannustavassa ympäristössä, jossa poikien omaa ääntä myös kuunnellaan ja kunnioitetaan. Poikien on kelvattava sellaisina, kuin he ovat, mitä se sitten ikinä onkaan. Se ei ole keneltäkään mitään pois.



1. Hallituksen esityksessä käytetty kieli


Lakiluonnoksessa ei käytetä vakiintuneita, arkikieleen kuuluvia ja helposti ymmärrettäviä ilmaisuja. Äiti on korvattu sanalla ”synnyttäjä”, isän sijasta käytetään ilmaisua ”tunnustaja”. Tämä muistuttaa orwellilaista ”uuskieltä”, jonka tarkoituksena on rajoittaa kansalaisten käytössä olevaa käsitteistöä poliittisesti vääräoppisten mielipiteiden ilmaisun ehkäisemiseksi. Kyse ei ole vain siitä, että luonnoksen korostetun poliittisesti korrektit termit ovat kielellisesti kömpelöitä ja teennäisiä ilmaisuja, eli erittäin huonoa suomea. Moni on kokenut ne suorastaan loukkaaviksi ja isyytensä tai äitiytensä arvoa vähätteleviksi ilmaisuiksi.

Kankean byrokraattinen jargon uhkaa jopa kansalaisten oikeusturvan toteutumista, kun lainsäädännön kielestä tehdään tarkoituksellisesti mahdollisimman vaikeasti ymmärrettävää tavallisille kansalaisille. Luonnoksen koukeroinen kieli väkisin väännettyine nimityksineen on räikeässä ristiriidassa vuosikymmeniä jatkuneiden pyrkimysten kanssa muuttaa viranomaisten kieltä aiempaa selkeämmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi. Ymmärrettävä lakikieli on kansalaisten oikeus. Mielestämme luonnoksessa ”synnyttäjä” on korvattava sanalla äiti ja ”tunnustaja” sanalla isä.

2. Lakiesityksen tavoitteesta


Mikä on lakiluonnoksen tavoite? Lähtökohtana pitäisi olla Lapsen oikeuksien sopimuksen kunnioittaminen. Sopimuksen seitsemännen artiklan mukaan lapsella on syntymästään lähtien oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen yhdeksännen artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisestii. Sopimuksessa on kyse nimenomaan lapsen oikeudesta omiin biologisiin vanhempiinsa, lapsen äitiin ja isään.

Käytännössä suomalaiset viranomaiset, tuomioistuimet mukaan lukien, eivät ole näitä ihmisoikeuksia juuri kunnioittaneet etenkään eroriidoissa ja huoltajuuskiistoissa. Lainsäätäjä käveli lapsen oikeuksien yli kylmästi, kun hedelmöityshoitolaki säädettiin. Silloin suomalaisessa lainsäädännössä asetettiin etusijalle jokaisen naisen (myös naisparien ja yksinäisten naisten) oikeus hankkia omia biologisia lapsia. Yksinäisille miehille tai miespareille ei vastaavaa oikeutta suotu, sillä hedelmöityshoitolain myötä sijaissynnytysjärjestelyt kiellettiin.


Ikävästi näyttää sille, että vanhemmuuslaissa on myös kyse siitä, että naisen (äidin) oikeudet on asetettu kaiken muun edelle. Luonnoksessa pyritään esittämään, että äidin ja lapsen etu olisivat yksi ja sama asia, mutta se ei ole totta. Lapsen etu on lähtökohtaisesti se, että hänen oikeutensa vanhempiinsa toteutuu, vaikka se ei välttämättä olisikaan äidin intresseissä. Lakiluonnoksen päätavoitteena pitäisi olla se, että lapsen oikeus vanhempiinsa toteutuu ja että sen toteutuminen menee kaiken muun edelle. Lapsen etu ei ole se, että joku mies huijataan maksamaan hänen elatuksestaan. Sehän vie lapselta oikeuden isäänsä. Lapsen etu ei ole liioin naisparien aseman helpottaminen, sillä sekin vie häneltä oikeuden isään.

Kun isyyslakia viimeksi uudistettiin, vietiin äidiltä oikeus estää isyyden selvittäminen. Olennaista tämän lakiesityksen suhteen on se, että kaikki pyrkimykset palauttaa äidille jonkinlainen veto-oikeus estää isyyden selvittäminen, on ehdottomasti estettävä. Lapsi ei ole äidin omaisuutta.

3. Isyyshuijaukset


Arviot isyyshuijausten määrästä vaihtelevat suuresti, alle prosentista jopa yli 30 prosenttiinii. Asiasta on, ymmärrettävistä syistä, olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Joka tapauksessa jokainen tapaus on liikaa. Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota tapaukseen, jossa eräs mies on pakotettu maksamaan lapsen elatusta, vaikka isyystutkimus on osoittanut, ettei lapsi ole häneniii. Tätä on pidetty yleisesti oikeusmurhana ja lainsäädäntöön on vaadittu muutosta tällaisten tapausten estämiseksiiv. Lainsäädännön pitäisi olla sellainen, ettei yksikään mies joudu vasten tahtoaan maksamaan elatusta lapselle, joka ei ole hänen omansa. Esitetty laki luonnos ei kuitenkaan tuo tähän ongelmaan mitään korjausta. Jos jotain, niin se ainoastaan helpottaa isyyshuijausten tekemistä entisestään.

Luonnoksessa pidetään kiinni perinteisestä isyysolettamasta, eli kun avioliitossa oleva nainen synnyttää, hänen miehestään tulee automaattisesti lapsen isäv. Jo nykyistä isyyslakia laadittaessa isyysolettamaa pidettiin jäänteenä menneestä maailmasta. Jos lapsen isä ei olekaan lapsen aviomies, lapsen oikeus isäänsä ja isän oikeus lapseensa eivät välttämättä toteudu, ainakaan kovin helposti. Samalla aviomies joutuu automaattisesti vastuuseen vieraasta lapsesta. Asian ei tarvitsisi olla niin.

Toinen vaihtoehto on se, että mies tunnustaa isyyden. Jo nykyisen isyyslain puitteissa tunnustuksen voi tehdä jo ennen lapsen syntymää. Luonnoksen tuoma muutos on se, ettei tunnustusta voisi enää perua lapsen syntymän jälkeen. Mutta isyyshuijauksen uhri tietenkin havahtuu tilanteeseensa vasta lapsen synnyttyä, jos silloinkaan. Sitä ennen hän kuvittelee olevansa isä. On sekä miehen, että lapsen etu, että mahdollisuus perua tunnustus säilytetään. Oikeusministeriö taas katsoo, että lapsen etu olisi se, että vanhemmuus vahvistetaan mahdollisimman pian syntymän jälkeenvi. Perustelematta jää se, miksi kiirehtiminen olisi lapsen edun mukaista. Tärkeämpäähän on se, että lapsi saa oikeat vanhemmat.

Luonnoksessa todetaan myös, että lapsen syntymän jälkeen vanhemmilla on oikeus yhdessä päättää siitä, että lapsen isyyden varmistamiseksi ryhdytään tutkimuksiin. Mutta vain yhdessä. Tätä koskee kuuden kuukauden aikaraja syntymästä, mikä on todella tiukka. Isyyshuijaukseen syyllistynyt äiti ei tietenkään sellaiseen selvitykseen suostu, eikä isyyshuijauksen uhri välttämättä kuudessa kuukaudessa tajua tulleensa huijatuksi. Niinpä huijatun miehen ainoaksi mahdollisuudeksi jää kanteen nostaminen isyytensä kumoamiseksi. Eli miehen on pakko ryhtyä kalliiseen, raskaaseen ja epävarmaan juridiseen prosessiin vapauttaakseen itsensä taakasta, jota hänellä ei pitäisi edes olla. Tuomioistuimet, jotka ovat jo ennestään ruuhkaisia, saavat taas lisää työtä. Kanteen aikaraja on myös hyvin tiukka, vain vuosi siitä, kun syy kanteen nostamiselle on ilmaantunut. Esimerkiksi Norjassa aikarajaa ei olevii.

Kaikki voisi helposti olla aivan toisin. Tieteellinen ja teknologinen kehitys mahdollistaa isyyden selvittämisen helposti, luotettavasti ja nopeasti dna-testillä. Isyyshuijaukset loppuisivat täysin, jos jokaiselle syntyvälle lapselle tehtäisiin automaattisesti dna-testi. Kun testejä tehtäisiin näin suuria määriä, niiden kustannukset eivät muodostuisi rasitteeksi. Isyysolettamaa tai tunnustuksia ei enää tarvittaisi. Isyys vahvistettaisiin vain isyystestin tuloksen perusteella. Lapsen oikeus isäänsä toteutuisi. Petoksista ja hyväksikäytöstä tulisi historiaa. Lainsäädäntö varmistaisi lapsen oikeuksien, yhdenvertaisemman vanhemmuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen.

Vaikka isyystestauksesta ei tehtäisikään automaatiota, on laissa oltava aina mahdollisuus vaatia sitä, vaikka äiti olisikin sitä vastaan. Jos isyystesti osoittaa, ettei isäksi väitetty mies olekaan lapsen isä, on isyys voitava kumota hallinnollisella päätöksellä ilman mitään oikeudenkäyntiä tai kanteen nostamista. Aikarajoille ei ole tarvetta.



ihttps://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/


iihttps://en.wikipedia.org/wiki/Paternity_fraud


iiihttps://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f2ca3eee-1e6e-446c-9c6a-6cbceb534f6d


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006388889.html

ivhttps://www.miestentasa-arvo.fi/post/isyyslaki-on-uudistettava-lapsen-oikeuksien-turvaamiseksi-ja-isyyshuijauksien-est%C3%A4miseksi


vhttps://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=bede99b2-0ee7-4664-b242-ff082e500e6c


vihttps://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5066b97b-4445-444b-affa-0b71ebb05064


viihttps://seura.fi/asiat/ajankohtaista/norjassa-vaaran-isyyden-voi-kumota-suomessa-kaenpojaksi-paljastuneen-isovanhemmat-pelkasivat-poikansa-hengen-puolesta/


1/9

Julkilausumat