- Miesten tasa-arvo ry
- 2.6.
- 1 min käytetty lukemiseen
Myytti: Naiset saivat miesten jälkeen äänioikeuden 120 vuotta sitten.
Todellisuus: Todellisuudessa Suomessa vuonna 1906 säädetty yleinen ja yhtäläinen äänioikeus merkitsi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myöntämistä myös miehille. Ennen tätä uudistusta enemmistöllä miehistä ei ollut äänioikeutta. Suurin osa miehistä oli ennen tätä uudistusta yhtä lailla poliittisen päätöksenteon ulkopuolella kuin naisetkin.
Myytti: Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on suomalainen naisasialiikkeen työn tulosta.
Todellisuus: Naisasialiike ei suinkaan ollut yhtenäisenä äänioikeusuudistuksen puolella. Osa naisjärjestöjen (esimerkiksi Naisasialiitto Unionin) jäsenistä halusi, että äänioikeutta olisi rajattu omaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvin perustein. Jos äänioikeudesta halutaan erityisesti antaa tunnustusta jollekin taholle, niin ennen muuta eduskuntauudistusta valmistelleelle komitealle, jonka kaikki jäsenet olivat miehiä.
- Miesten tasa-arvo ry
- 26.4.
- 2 min käytetty lukemiseen
Miesten tasa-arvo ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä Euroopan unionin tulevasta sukupuolten tasa-arvon toimintasuunnitelmasta (GAP IV). Pidämme sukupuolten tasa-arvoa keskeisenä ihmisoikeuskysymyksenä ja kannatamme määrätietoisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi maailmanlaajuisesti.
Samalla katsomme, että esitetty aloite jää merkittävästi puutteelliseksi kokonaisvaltaisen tasa-arvon näkökulmasta. Suunnitelma keskittyy lähes yksinomaan naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen, eikä siinä riittävästi tunnisteta miesten ja poikien kohtaamia tasa-arvo-ongelmia tai heidän rooliaan tasa-arvon edistämisessä.
Keskeiset huomiot
1. Epätasapainoinen lähestymistapa tasa-arvoon
Aloite tarkastelee sukupuolten tasa-arvoa pääasiassa naisten ja tyttöjen oikeuksien kautta. Vaikka tämä voi olla joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa väliaikaisesti perusteltua, yksipuolinen näkökulma ei vastaa tasa-arvon periaatetta, jonka tulee kattaa molemmat sukupuolet.
2. Miesten ja poikien ongelmien puutteellinen tunnistaminen
Suunnitelmassa ei juurikaan huomioida miesten ja poikien erityisiä tasa-arvo-ongelmia ja haasteita, kuten esimerkiksi:
- miehiä ja poikia sukupuolen perusteella syrjivä lainsäädäntö, kuten esimerkiksi asevelvollisuutta koskeva lainsäädäntö useassa EU-maassa
- korkeampi kuolleisuus ja lyhyempi elinajanodote
- mielenterveysongelmat ja korkea itsemurhakuolleisuus
- koulupudokkuus ja poikien oppimistulosten sekä koulumenestyksen heikkeneminen monilla alueilla
- miehiin kohdistuva väkivalta, erityisesti konflikti- ja kriisitilanteissa, mutta myös perheissä ja parisuhteissa
- isien heikompi asema erotilanteissa
3. Sukupuolinormien kapea käsittely
Aloite tunnistaa haitallisia sukupuolinormeja, mutta käsittelee niitä vain naisten näkökulmasta. Haitalliset, miehiin ja poikiin kohdistuvat, sukupuolistereotypiat ja niiden vaikutukset miehiin ja yhteiskuntaan jäävät huomiotta.
4. Miesten rooli tasa-arvon edistäjinä
Miehiä ja poikia ei tarkastella riittävästi aktiivisina toimijoina tasa-arvon edistämisessä. Kestävä muutos edellyttää molempien sukupuolten osallistumista.
Suositukset
Miesten tasa-arvo ry esittää, että GAP IV -toimintasuunnitelmaa täydennetään seuraavasti:
- Laajennetaan tasa-arvon käsitettä kattamaan systemaattisesti myös miesten ja poikien oikeudet ja hyvinvointi.
- Sisällytetään analyysiin miesten ja poikien haasteet eri politiikkasektoreilla (ja myös lainsäädännössä), kuten esimerkiksi koulutuksessa, terveydessä ja turvallisuudessa.
- Kehitetään kohdennettuja toimenpiteitä miesten ja poikien tukemiseksi erityisesti haavoittuvissa tilanteissa.
- Puretaan haitallisia sukupuolinormeja kokonaisvaltaisesti, mukaan lukien miehiin ja poikiin kohdistuvat odotukset.
- Vahvistetaan sukupuolten välistä yhteistyötä, jotta tasa-arvopolitiikka ei näyttäydy vastakkainasetteluna vaan yhteisenä tavoitteena.
- Parannetaan tiedonkeruuta ja seurantaa siten, että molemmat sukupuolet huomioidaan tasapuolisesti indikaattoreissa ja arvioinnissa
- Miesten tasa-arvo ry
- 28.3.
- 1 min käytetty lukemiseen
Suomessa miesten työttömyys on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan, eikä ilmiötä voida enää sivuuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tammikuussa 2025 miesten työttömyysaste oli EU-maiden korkein, 9,4 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 5,5 prosenttia. Kyse ei ole yksittäisestä tilastopiikistä, vaan laajemmasta ja rakenteellisesta ongelmasta.
Erityisen huolestuttavaa on nuorten miesten tilanne. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on Suomessa Euroopan kärkitasoa, ja nuorten miesten asema on selvästi heikompi kuin samanikäisten naisten. Lisäksi joka viides 25–34-vuotias mies on työelämän ulkopuolella. Tämä kertoo syvenevästä syrjäytymisriskistä, jolla on kauaskantoiset vaikutukset niin yksilöihin kuin koko yhteiskuntaan.
Vaikka työllisten miesten kokonaismäärä ei ole merkittävästi laskenut, työttömyysasteen nousu paljastaa vakavia rakenteellisia ongelmia työmarkkinoilla. Erityisesti miesvaltaiset alat ovat kohdanneet muutoksia, joihin ei ole kyetty reagoimaan riittävän nopeasti koulutuksen, työllisyyspolitiikan tai uudelleenkoulutuksen keinoin.
On myös syytä tarkastella kriittisesti julkista keskustelua. Median ja politiikan huomio kohdistuu usein ensisijaisesti naisten kohtaamiin haasteisiin, vaikka useilla keskeisillä mittareilla miesten tilanne on tällä hetkellä heikompi. Tasa-arvon tulee tarkoittaa tasapuolista huomiota ja toimenpiteitä – myös silloin, kun ongelmat koskevat miehiä.
Miesten kasvava työttömyys ei ole vain yksilöllinen ongelma, vaan yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa talouteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen vakauteen. Tarvitsemme kohdennettuja toimia nuorten miesten työllistymisen tukemiseksi, koulutuspolkujen vahvistamista sekä rehellistä ja tasapainoista keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Tilanne vaatii tunnustamista – ja ennen kaikkea tekoja.
