- Miesten tasa-arvo ry
1. Poikien alisuoriutumiseen peruskoulussa puututaan poikaerityisillä toimilla
Suomessa ero poikien ja tyttöjen koulumenestyksen välillä on PISA-tutkimuksessa mukana olevien maiden suurin – poikien tappioksi. On arvioitu, että peruskoulun jälkeen joka kahdeksannen pojan lukutaito ei riitä jatko-opintoihin tai pärjäämiseen työelämässä. Maallamme ei inhimillisesti tarkasteltuna eikä kilpailukykymme kannalta ole varaa poikien unohtamiseen.
On ilmeistä, että koulunkäynnin nykyiset normit ja käytännöt sopivat paremmin tytöille kuin pojille. Asiasta on myös tutkimustietoa. Lisäksi yhteiskunnassamme suhtautuminen tyttöihin ja nuoriin naisiin on huomattavasti palkitsevampaa ja kannustavampaa kuin suhtautuminen poikiin ja nuoriin miehiin. Esimerkiksi tyttöjen päivänä tyttöjä on kutsuttu tutustumaan pääministerin, kaupunginjohtajien tai päätoimittajien työhön ja useat näkyvät poliitikot, mediat ja julkimot ovat kertoneet avoimesti olevansa tyttöjen puolella. Poikien puolelle ei poliitikkoja ole asettunut, poikien päivää ei juhlita eikä pojilla ole pääsyä tuuraamaan johtajia. Näin massiivinen, sukupuolittunut ja tarkoituksellinen syrjintä aikuisten taholta on erittäin vahingollista pojille, jotka ovat tuntevia yksilöitä siinä missä tytötkin.
Mielestämme poikien huonon peruskoulumenestyksen korjaamiseksi on tutkittava mahdollisuus koulunkäynnin aloittamisiän optimointiin. Lisäksi tarvitaan toimenpideohjelma, jossa oppimiseen vaikuttavina tekijöinä huomioidaan ainakin motivaatiotekijät, temperamentin sukupuolittuneet vaikutukset, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot ja niiden kehittyminen sekä opettajien sukupuolijakauman vaikutus. Ohjelman avulla kouluun ja yhteiskuntaan on luotava poikienkin menestystä tukevia käytänteitä.
2. Asevelvollisuus ja siviilipalvelusvelvollisuus muutetaan sukupuolesta riippumattomiksi
Perustuslaki kieltää henkilön asettamisen eri asemaan sukupuolen perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Mitään hyväksyttävää perustetta vain miehiä koskevalle asevelvollisuudelle ei ole maassamme koskaan käsitelty missään päätöksenteon vaiheessa.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Suomessa ja Norjan ja Ruotsin sukupuolineutraalit ja valikoivat asevelvollisuusjärjestelyt ovat osoittaneet, että naiset voivat menestyä useissa asepalveluksen tehtävissä - velvoitetaanhan keskimääräistä heikommat miehetkin. Puolustusvoimissa on paljon erilaisia ominaisuuksia vaativia tehtäviä.
Ikäluokkien pienentyminen uhkaa asevelvollisuusarmeijamme vahvuuden ylläpitoa tulevaisuudessa. Voimaan tullessaan myös suunniteltu laki sukupuolen vahvistamisesta saattaa vaikuttaa asevelvollisten määrään alentavasti.
Mielestämme asevelvollisuus on muutettava sukupuolesta riippumattomaksi ja koko ikäluokkaa velvoittavaksi. Ikäluokan soveltuvista henkilöistä asepalvelukseen otettaisiin ensin vapaaehtoiset ja sen jälkeen, tarpeen vaatiessa, määrättäisiin ei-vapaaehtoisia niin, että haluttu vahvuus saavutettaisiin. Malli toimii hyvin Norjassa, vieläpä vapaaehtoisten varassa.
Niille, jotka eivät halua, pääse tai valikoidu asepalvelukseen, järjestetään sisällöllisesti uudelleenarvioitu aseeton ”siviilipalvelus”, joka koostuu koulutuksesta ja toiminnasta esimerkiksi kriisienhallinnan, pelastusalan, kyberturvallisuuden, sosiaalialan tai terveydenhuollon tehtävissä.
3. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta muutetaan sukupuolineutraaliksi
”Tasa-arvolain” 1 §:ssä sanotaan lain tarkoituksena olevan mm. parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.
Muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen tasa-arvoon pyrkivissä lakisisällöissä on väärin asettaa toinen sukupuoli eritysasemaan toiseen nähden, kun mitään mittaria tilanteen ja sen muuttumisen arviointiin ei ole olemassa. Miehillä asevelvollisuus on todellinen hidaste työelämässä. Vastaavaa konkreettista hidastetta ei ole naisilla. Miestyypillisiä ongelmia ovat myös työttömyys ja syrjäytyneisyys. Naisten ansiotaso on miesten ansiotason alapuolella, mutta myös heidän tekemien työtuntien määrä on pienempi.
Ongelmallista on myös se, että ilmaus ”erityisesti työelämässä” sallii periaatteessa naisten asettamisen miesten edelle muuallakin kuin työelämässä.
Mielestämme laki naisten ja miesten tasa-arvosta tulee muuttaa sukupuolineutraaliksi ja sen pitää olla tasa-arvoinen.
- Miesten tasa-arvo ry
Miesten tasa-arvo ry toteaa, että Suomen hallituksen lakiesitys on puutteellisesti valmisteltu, liikaa ideologiaan nojaava ja sisäisesti ristiriitainen. Tämä perustuu useisiin esityksen kohtiin ja kokemuksiin maista, joissa vastaavia käytäntöjä on sovellettu.
Lakiesitys poistaa lähes kokonaan puskurin impulsiivisia, harkitsemattomia päätöksiä kohtaan. Sukupuolen voisi vaihtaa ilman keskustelua psykologian tai lääketieteen ammattilaisen kanssa. Sukupuolen vaihtojen kertoja ei olisi mitenkään rajattu, vaan sukupuolen voisi vaihtaa aina 30 päivän harkinta-ajan jälkeen, vaikka useasti vuodessa.
Lakiesitys mahdollistaisi biologisten miesten pääsyn naisille rajattuihin tiloihin, esimerkiksi pukuhuoneisiin ja WC-tiloihin. Ulkomailta on esimerkkejä, joissa tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet hyväkseen miehet, jotka hakeutuvat naisten tiloihin seksuaalisista syistä. Biologisten miesten pääsy koulujen wc-tiloihin on johtanut muun muassa raiskauksiin. Esitys antaisi myös biologiselle naiselle mahdollisuuden hakeutua miesten tiloihin seksuaalisten motiivien vuoksi.
Vangit sijoitettaisiin lakiesityksen mukaan osastolle, joka vastaa vangin ilmoittamaa sukupuolta. Tämä on niin ikään johtanut lukuisiin raiskauksiin muissa maissa. Sukupuoltaan ovat vaihtaneet mm. seksuaalirikoksista tuomitut miehet, jotka ovat jatkaneet seksuaalirikoksia naisvankien osastoilla. Lakiesitys ei kuitenkaan ole tässä kohtaa johdonmukainen. Vanki voidaan sijoittaa erityisen painavista syistä osastolle, joka ei vastaa hänen ilmoitettua sukupuoltaan. Tässä tapauksessa hänen sukupuoli-ilmoitustaan ei kunnioitettaisi. Esitys on tässä kohtaa kiitettävän realistinen, mutta epäjohdonmukaisuus muun sisällön kanssa kertoo valmistelun huonosta tasosta.
Lakiesityksestä ei käy ilmi kutsutaanko henkilö asepalvelukseen, jos on muuttanut sukupuoltaan miehestä naiseksi ikävuosien 18–29 välillä. Jos nainen vaihtaa sukupuoltaan mieheksi, on hän kutsunnanalainen. Toisinpäin tapahtuvasta sukupuolenvaihdoksesta lakiesitys ei kerro mitään eikä asevelvollisuuslaki niin ikään anna selkeää ratkaisua.
Naisurheilu on ajautunut kriisiin maissa, joissa biologiset miehet on hyväksytty naisten sarjoihin. Murrosiän ohi miessukupuolessa kasvaneilla on ratkaiseva etu naisiin nähden. Käytännössä naisurheilijoilla ei ole ollut mahdollisuuksia sukupuoltaan naiseksi vaihtaneita vastaan. Tätä kritisoineita tahoja on maalitettu ja aihetta ympäröi pelon ilmapiiri.
Syöpäseulonnat kohdistettaisiin esityksen mukaan edelleen heille, joilla on rinnat tai kohdunkaula. Tässä asiassa esitys noudattaa sukupuolen biologiaa. Hallitus vaikuttaa tiedostavan ristiriidan biologian ja sukupuolen valinnaisuuden välillä silloin, kun kyseessä ovat vakavat käytännön seuraukset naisille. Vankien sijoittamisessa ja syöpäseulonnoissa hallitus noudattaa biologiaa. Kyse on terveyteen ja henkeen liittyvistä asioista. Tämä on ristiriidassa lain lähtökohdan kanssa sukupuoli-ilmoituksen kunnioittamisesta.
Hallituksen esitys ammentaa gender-ideologiasta, joka sekoittaa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen keskenään. Sosiaalinen sukupuoli koostuu päivittäin elettävistä rooleista. Roolit voivat muuttua useinkin, mutta biologinen sukupuoli todellisuudessa ei. Gender-aatteen käsitys sukupuolirooleista on kapea. Jos henkilöllä on vastakkaisen sukupuolen piirteitä käytöksessään, olisi hän oikeasti vastakkaista sukupuolta. Feminiinit piirteet miehen käytöksessä kertoisivat, että hän onkin oikeasti nainen. Naiselliset piireet eivät näin ollen mahtuisi miehen sukupuolirooliin ja toisinpäin. Lakiesitys sekoittaa biologisen ja sosiaalisen sukupuolen keskenään absurdilla tavalla.
Miesten tasa-arvo ry näkee, että lakiesitys on erityisen huonosti valmisteltu ja se jättää realiteetteja huomiotta hämmästyttävän kevytmielisesti. Esitys pohjautuu ideologiaan ja se ohittaa biologiset sukupuolta koskevat faktat. Kokonaisuutena hallituksen esittämä laki on poikkeuksellisen ongelmallinen ja altis väärinkäytöksille. Miesten tasa-arvo ry:n kanta on, että lakiesitys tulee nykymuodossaan hylätä.
- Miesten tasa-arvo ry
Miesten tasa-arvo ry (MTA):n syyskokous toteaa, että työelämän sukupuolittuneisuudesta, eli työelämän jakaantumisesta miesten ja naisten aloihin, kannetaan Suomessa hyvin valikoivasti ja vinoutuneesti huolta. Tasa-arvopolitiikassa ja tasa-arvopoliittisessa keskustelussa on käytännössä oltu huolissaan vain naisten osuudesta hyvin palkatuilla, arvostetuilla ja vaikutusvaltaisilla miesvaltaisilla aloilla, kuten teknologiateollisuudessa tai IT-alalla, sekä tietysti pörssiyhtiöiden hallituksissa. Näille aloille on vaadittu enemmän naisia niin poliitikkojen, viranomaisten kuin mediankin toimesta yhä kiihtyvällä tahdilla. On väitetty, että alojen miesvaltaisuus olisi tasa-arvo-ongelma ja että naisten määrän lisäämisestä olisi monin eri tavoin hyötyä näille aloille. On esimerkiksi esitetty, etteivät miesvaltaisten alojen työntekijät osaisi, tai kykenisi, ottaa huomioon naisten tarpeita asiakkaina. Nämä väitteet jäävät useimmiten heikosti perustelluiksi. Naisia on näiden vaatimusten myötä houkuteltu miesvaltaisten alojen tehtäviin mainoksin, kampanjoin ja muuttamalla alojen koulutusta, opiskelijavalintoja ja toimintatapoja naisille sopivampaan suuntaan. Näiden, jossain määrin pehmeämpien keinojen, lisäksi naishakijoiden suosiminen (ns. positiivinen erityiskohtelu) ja naiskiintiöt ovat olleet keinovalikoimassa mukana.
MTA:n syyskokous toteaa, että mikäli työelämän sukupuolittuneisuutta pidetään sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta todellisena ongelmana, ei sitä voida millään muotoa ratkaista näin kapeakatseisella toiminnalla. Muutosta on yhtä lailla vaadittava naisvaltaisilla aloilla, joihin lukeutuu tätä nykyä suuri osa korkeakoulutusta vaativista ammateista. Jos, kuten meille toistuvasti väitetään, koneinsinöörin, koodaajan tai pörssiyhtiön hallituksen jäsenen sukupuolella on väliä, niin yhtä lailla, ellei enemmänkin, väliä on myös opettajan, lääkärin tai STM:n tasa-arvoyksikön työntekijän sukupuolella. Jos miesvaltaisuus on tasa-arvo-ongelma, sitä on myös naisvaltaisuus. MTA:n syyskokous on kuitenkin havainnut, etteivät poliitikot, viranomaiset tai media ole huolissaan miesten aliedustuksesta naisvaltaisilla aloilla. Poliitikot, viranomaiset ja media päinvastoin katsovat, ettei alojen naisvaltaisuutta sovi kyseenalaistaa, sillä sen väitetään olevan hyökkäys niiden työntekijöiden ammattitaitoa ja osaamista kohtaan. Naisvaltaisten alojen työntekijät osaavat väitetysti ottaa huomioon myös miesasiakkaiden tarpeet. Niinpä naisvaltaisilla aloilla ei kampanjoida tai muuteta toimintatapoja, jotta useampia miehiä saataisiin hakeutumaan niille, järeämpien keinojen käyttämisestä nyt puhumattakaan.
MTA:n syyskokous on myös havainnut, ettei vaarallisten, raskaiden ja mahdollisesti vähemmän hohdokkaiden alojen miesvaltaisuutta pidetä tasa-arvopoliittisessa keskustelussa minään tasa-arvo-ongelmana. Roskakuskien, rakennusmiesten tai viemärisukeltajien miesvaltaisen sukupuolijakauman korjaamiseksi ei ole vaadittu naiskiintiöitä, tai muitakaan toimia. Työelämän sukupuolittuneisuudesta huolestuneet eivät selvästikään ole huolissaan työtapaturmien sukupuolittuneisuudesta. Yli 60 % työtapaturmista tapahtuu miehille ja käytännössä vuodesta toiseen kaikki työtapaturmissa kuolleet ovat miehiä, mutta siinä ei tasa-arvo-ongelmaa haluta nähdä.
MTA:n syyskokous katsoo, että Suomessa ihmisillä pitää jatkossakin olla oikeus valita itse, mille alalle he hakeutuvat. Vaikka alavalinta olisi kuinka ”perinteinen” tahansa, yksilön valinnanvapautta on aina kunnioitettava. Yhtä lailla yksilön valintaa on tietenkin tuettava ja kunnioitettava, jos se poikkeaa perinteisestä. Se, että ylhäältä ohjaamalla, kenties jopa painostamalla, ja naiskiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun avulla pyritään murtamaan tiettyjen alojen miesvaltaisuutta, ei ole hyväksyttävää, eikä edistä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvopolitiikassa on pyrittävä johdonmukaisuuteen; jos työelämän sukupuolittuneisuutta oikeasti halutaan vähentää nykyisestä, on aivan välttämätöntä tarttua määrätietoisesti toimeen myös nykyistä useampien miesten houkuttelemiseksi ja kouluttamiseksi naisvaltaisille aloille. On arvioitava kriittisesti naisvaltaisten alojen toimintatapoja, koulutusta ja opiskelijavalintoja. On hyvin todennäköistä, että niitä täytyy olla valmiita muuttamaan merkittävästikin, jotta aloille saataisiin enemmän miehiä.
MTA:n syyskokous pitää suomalaisen tasa-arvokeskustelun kannalta erittäin valitettavana sitä, ettei tasa-arvopoliittisilta päättäjiltä vaadita toiminnassaan ja puheissaan minkäänlaista johdonmukaisuutta. Välillä väitetään, ettei työntekijän sukupuolella ole mitään väliä, mutta vain hetkeä myöhemmin se onkin kaikki kaikessa. Median, jonka pitäisi toimia vallan vahtikoirana, edustajien on tietysti mahdotonta esittää päättäjille tätä aihepiiriä koskien vaikeita kysymyksiä, sillä he ovat itse ihan yhtä syvällä samassa suossa. Ryhdistäytymistä tarvitaan kipeästi.
