Puolustusministeri Haglund hakoteillä
Puolustusministeri Carl Haglundin mielestä on ongelmallista asevelvollisten yleisen palvelusmotivaation kannalta, jos armeijassa annetaan joillekin erityisryhmille liikaa erivapauksia sääntöjen suhteen.[1] Erityisesti esille ovat julkisuudessa nousseet hiustenleikkaamista ja parranajamista koskevat puolustusvoimien säännöt. Miesten tasa-arvo ry kummastelee ministeri Haglundin näkemystä, sillä armeijassa on jo vuosia ollut erityisryhmä, joka on saanut sukupuolensa perusteella erivapauden kyseisistä säännöistä: vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset. Kuinka ministeri arvioi tämän ja lukuisten muiden sukupuoleen perustuvien etuoikeuksien, joista naiset ovat armeijassa päässeet nauttimaan, vaikuttavan joukkojen motivaatioon?
Tietenkin parturointisäännöt yms. ovat vain pieni juttu sen rinnalla, että lain mukaan asevelvollisuus koskee Suomessa ainoastaan suurimman sukupuolivähemmistön edustajia, eli miehiä. Kaikki naiset ovat saaneet tästä velvollisuudesta vapautuksen sukupuolensa perusteella. Tämä ei ole pelkkä motivaatio-ongelma, vaan aiheuttaa sen, ettei suomalaisella tasa-arvopolitiikalla ole uskottavuutta. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta ei voida edes haaveilla, niin kauan kun meillä lainsäädäntö asettaa miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Miesten tasa-arvo ry ihmettelee, kuinka kauan päättäjät ja valtamedia oikein jaksavat esittää, että asevelvollisuusjärjestelmämme tasa-arvo-ongelmissa olisi kyse vain Jehovan todistajien vapautuksesta asevelvollisuudesta. Ilahduttavaa on, että asevelvollisuusfarssin naurettavuuteen on jossain määrin havahduttu poliittisen kentän kaikilla suunnilla ja kansalaisten keskuudessa[2], mutta siitä on vielä pitkä matka muutokseen.
Miesten tasa-arvo ry katsoo, että nyt on korkea aika järjestää Suomen maanpuolustus kokonaan uusiksi, uskottavalla ja tasa-arvoa edistävällä tavalla. Sen sijaan että armeijaan kaavailtaisiin uusia erivapauksiin oikeutettuja ryhmiä, on palattava todellisen tasa-arvon tielle: kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti, kaikkien on oltava samalla viivalla ja kaikilla on oltava samat oikeudet, velvollisuudet sekä mahdollisuudet. Joko armeijan hiustenleikkuusäännöt koskevat kaikkia, tai niistä luovutaan kaikkien kohdalla. Joko meillä on kaikkia koskeva, aidosti yleinen asevelvollisuus, tai sitten meillä ei ole asevelvollisuutta lainkaan. Mitkään välimallit eivät ole sovitettavissa yhteen tasa-arvon kanssa.
Todellinen tasa-arvo on välttämättömyys oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Kun oikeudenmukaisuus toteutuu, on motivaatiokin varmasti kohdallaan. Tämä on uskottavan maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon kannalta kullanarvoinen asia.
