Miesten tasa-arvo ry:n (MTA) palkitsee vuosittain sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä erityisesti ansioituneen toimijan tai ansioituneet tahot tasa-arvopalkinnolla.  MTA:n vuoden 2018 tasa-arvopalkinnot saavat toimittaja Ivan Puopolo ja nuorisotyöntekijä Hanna-Kaisa Lähde. Tasa-arvon jarruksi yhdistys valitsi tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran. MTA:n tasa-arvopalkinnot jaetaan nyt kolmatta kertaa, mutta ”Tasa-arvon jarru” – palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa. Palkintoseremonia järjestetään tasa-arvon päivänä.

​

Tasa-arvopalkintojen perustelut

Toimittaja Ivan Puopolo on ansiokkaasti pureutunut tasa-arvokysymyksiin. Hänen kolumneissaan ei ole kuvia kumarreltu, vaan hän on uskaltanut esittää perusteltua kritiikkiä Suomessa, ja muissa länsimaissa, harjoitetun valtiofeministisen tasa-arvopolitiikan dogmeja kohtaan[i]. Ivan Puopolon valmius kyseenalaistaa ja haastaa vakiintuneita käsityksiämme tasa-arvosta erottaa hänet edukseen suomalaisten toimittajien enemmistöstä, joka on perinteisesti vain tyytynyt toistelemaan poliittisesti korrekteja latteuksia tasa-arvoaiheista. Toimittajien tehtävänä ei kuitenkaan ole toimia minkään ideologian kritiikittöminä sanansaattajina ja propagandisteina, vaan heidän tehtävänsä on välittää lukijoilleen tietoa todellisuudesta ja vahtia vallanpitäjiä. Ollakseen uskottavia, journalistien on ehdottomasti asetuttava tutkitun tiedon puolelle ideologisia uskomuksia vastaan.[ii]  

​

Puopolon kolumnit ovat luonnollisesti herättäneet paljon keskustelua ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Hän ei ole edes arastellut ottaa osaa kolumneistaan syntyneeseen keskusteluun mm. sosiaalisessa mediassa. Hän on ollut valmis kohtaamaan myös arvostelijansa silmästä silmään[iii]. Tämä on erityisen arvostettavaa aikana, jolloin eri tavoin asioista ajattelevat elävät helposti vain omassa ”kuplassaan”, eivätkä ole valmiita kohtaamaan toisinajattelijoita, saati hyväksymään oman ajattelunsa ja maailmankuvansa haastamista. Modernina toimittajana Ivan Puopolo ei ole minkään norsunluutornin vanki, vaan toimii vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa.

​

On toivottavaa, että Puopolon esimerkki rohkaisi muitakin, eikä ainoastaan toisia toimittajia, ajattelemaan ja keskustelemaan tasa- arvosta aiempaa avoimemmin, monipuolisemmin ja kriittisemmin. Tasa-arvokeskustelussa tai -politiikassa mitään väitteitä, ideologiaa tai ennakko-oletuksia ei pidä hyväksyä sellaisenaan kyseenalaistamatta ja haastamatta niitä. Meidän on hyväksyttävä se, että tasa-arvoasioista ihmisillä voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Todellista sukupuolten välistä tasa-arvoa, joka huomioi myös miesten ja poikien oikeudet, voidaan rakentaa vain faktaperusteisesti. Ideologinen satuilu on tasa-arvon edistämisen este.

​

Nuorisotyöntekijä Hanna-Kaisa Lähde totesi viime syksynä osuvasti, että on lottovoitto syntyä Suomeen, jos on tyttö[iv]. Poikien asemassa ei sitä vastoin ole hurraamista. Poikien syrjäytymisriski on merkittävästi suurempi kuin tyttöjen, eikä tilanne ole paranemassa, sillä miesten ja tasa-arvo-ongelmia ei edelleenkään oteta vakavasti Suomessa. Lähde, joka on myös vihreä poliitikko ja Vihreän miesliikkeen varapuheenjohtaja[v], on ansioitunut poikien puolestapuhujana, ja ennen muuta hän on toiminut konkreettisesti lisätäkseen nuorten osallisuutta[vi].

​

Hanna-Kaisa Lähde on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Yksi hänen teemoistaan on poikien pelastaminen. Lähde esittää, että poikien syrjäytymisen syyt selvitettäisiin ja että poikien aseman parantamiseksi laadittaisiin valtakunnallinen toimenpideohjelma[vii]. Olisi enemmän kuin suotavaa, että yhä useampi ehdokas ja poliitikko ymmärtäisi Lähteen tavoin poikien tilanteen vakavuuden ja osoittaisi empatiakykyä ja kiinnostusta poikien erittäin huolestuttavaa tilannetta kohtaan. On täysin kestämätön tilanne, että poikien ongelmille viitataan kintaalla. Suomella ei aivan yksinkertaisesti ole pienenä maana varaa hukata poikien potentiaalia nykyiseen malliin.