Miesten tasa-arvo ry:n kannanotto: EIGE, sukupuolten välinen tasa-arvo ja korona
Päivitetty: 2. marrask. 2020
Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE on julkaissut Covid-19 -pandemiasivuston [i]. Sivustolla on kuusi koronapandemiaa tasa-arvon näkökulmasta tarkastelevaa aiheosiota.
Ensimmäinen osio on frontline workers eli etulinjan työntekijät. Näitä ovat EIGEn mukaan terveydenhoitoalan työntekijät, lastenhoitajat, kotihoitajat, lähihoitajat, opettajat ja kassanhoitajat. EIGEn mukaan terveydenhuoltoalalla työskennellään kellon ympäri ja se vaarantaa työntekijät.
Toinen osio on sukupuolen vaikutus terveyteen, gender impact on health. EIGEn mukaan se, että miehet ja vanhukset ovat suuremmassa riskissä kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, ei johdu pelkästään biologisista eroista, vaan esimerkiksi siitä, että EIGEn omien tietojen mukaan miehet polttavat tupakkaa naisia enemmän. Ja vaikka naisten elinajanodote on pidempi kuin miehillä, EIGEn mukaan naisilla on kuitenkin vähemmän terveitä elinvuosia (!?) ja näinollen naiset kärsivät miehiä enemmän karanteenityyppisten sosiaalisten rajoitusten takia. Covid-19-ongelmaksi nähdään myös se, että vaikka naiset ovat hyvin edustettuina lääketieteen opiskelijoissa ja lääkäreissä, he ovat vähemmän edustettuina johtavilla paikoilla.
Kolmas osio, unpaid care and housework, palkaton hoiva ja kotityö, kertoo naisten jo ennen pandemiaa tehneen 13 tuntia viikossa enemmän kotitöitä. Naiset nähdään kärsijöinä myös siksi, että yksinhuoltajissa on enemmän naisia kuin miehiä ja yksinhuoltajanaisilla on miehiä suurempi köyhyysriski.
Neljäs osio, economic hardship and gender, käsittelee sukupuolen ja taloudellisten vastoinkäymisten suhdetta. Koska korona aiheuttanee Euroopassa laman, työttömyys tullee kasvamaan. EIGEn mukaan naiset työskentelevät miehiä enemmän epävarmoissa määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa ja ovat näinollen miehiä haavoittuvampia. EIGE haluaa tähän päättäjiltä naiserityisiä tukia.
Viides osio on nimeltään sukupuolittunut väkivalta, gender-based violence. EIGEn mukaan kriisien aikana lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa, ja uhreja ovat lähinnä naiset. EUssa EIGE sanoo yli viidenneksen naisista kokeneen fyysistä pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä partnerinsa taholta. Naisiin kohdistuvan väkivallan tilastointia pitäisi EIGEn mukaan koronatoimena harmonisoida EUssa, jotta muutokset kriisiaikojen väkivallassa voitaisiin tunnistaa.
Kuudes osio, people in vulnerable situations, käsittelee haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä; pakolaisia, maahanmuuttajia, vammaisia henkilöitä ja romaaneja. EIGEn mukaan vammaisista naisista lähisuhdeväkivallasta kärsii 34 %, terveistä 19 %.
Miesten tasa-arvo ry (MTA) pitää sivuston kokoonpanoa tarkoitushakuisesti gynosentrisenä ja tietojen esittämistä valikoivana. On jo lähtökohtaisesti outoa, että kaikissa kuudessa aiheosiossa uhri ja kärsivä sukupuoli on nainen, vaikka pandemian alusta lähtien kuolonuhreista suuri enemmistö on ollut miehiä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista miehiä on ollut noin 70% [ii].
Ensimmäisestä osiosta toteamme, että on vinoutunutta, että EIGE ei näe vaaraa taikka tasa-arvo-ongelmaa yhdelläkään etulinjan miesvaltaisella alalla, kuten poliisissa, armeijassa taikka joukkoliikenteessä. Toiseksi, tarkemmalla, ei-tarkoitushakuisella analyysillä voisi etulinjan työntekijöistä löytää myös hyötyjiä – pandemialaman aikana ei liene alaa, jolla työllisyys olisi yhtä korkealla tasolla kuin naisvaltaisessa terveydenhoidossa.
Todellisen sukupuolten tasa-arvon puolustajana yhdistyksemme on pöyristynyt toisessa osiossa esiintuodusta miesten huomattavasti naisten kuolemanriskiä korkeamman riskin vähättelystä ja miesten itsensä syyllistämisestä. Miehillähän arvellaan olevan kromosomistosta ja biologiasta johtuen naisia heikompi vastustuskyky [iii]. Toisaalta, jos elämän valintojen riskit, esimerkiksi tupakointi, ovat miesten itsensä hoidettava asia ja oma syynsä, voidaan kysyä, mikseivät naisten koulutus- ja alavalintojen seurauksetkin vastaavasti olisi yksilön itsensä kannettavia. Miksi niitä pidetään tasa-arvo-ongelmina?
Kolmannen osion kohdalla ihmettelemme, miksi kotitöiden jakautumista pidetään tasa-arvokysymyksenä. Todellisuudessahan niissä on kysymys yleensä kahden täysivaltaisen ihmisen keskinäisestä sopimuksesta. Toisaalta, jos toisella suhteen osapuolella on tarve esimerkiksi siivota toista enemmän, se ei ole toisen osapuolen vika. Katsomme myös, että kotitöiden määritteleminen ei ole yksikäsitteistä ja että niihin tunnutaan laskettavan naisten yleisesti tekemiä töitä ja niihin ei tunnuta laskettavan miestyypillisiä töitä. Esimerkiksi kodin pikku remontit helposti kuitataan miesten harrastuksina, kun taas vaatteiden pesu luetaan aina kotityöksi.
Neljännen osion viesti on ristiriitainen; koronaviruksen takia naisvaltainen terveydenhoito on täystyöllistetty ja sinne jopa haalitaan työvoimaa muilta naisvaltaisilta aloilta. Alaa ei voi pitää epävarmana. Sen sijaan näemme miesvaltaisen yksityisen sektorin työpaikkojen olevan laman koittaessa todellisessa vaarassa. Tuomme tässäkin esille sen, että koulutus- ja alavalinnat ovat yksilön tekemiä valintoja eivätkä siten ainakaan puhtaita tasa-arvokysymyksiä.
Viidennen, väkivaltaosion kohdalla MTA muistuttaa, että miehet kärsivät tutkitusti ainakin Suomessa naisten kanssa suunnilleen yhtä paljon lähisuhdeväkivaltaa [iv]. Toisaalta, viitteitä on myös miesten kärsimästä enemmästä lähisuhdeväkivallasta [v], [vi]. Näemme oireellisena sen, että EIGE usein jättää tilastotiedoista pois miesten tiedot.
Kuudennenkaan osion kohdalla EIGE ei anna vammaisten miesten tietoja, mikä on tasa-arvotoimijalta outoa.
Kaiken kaikkiaan MTA katsoo, että EIGE on pelkkä naisasiapoliittinen toimija. Se mittaa lähinnä naisten hyvinvointia, ei tasa-arvoa. Sen arvioissa tasa-arvo paranee aina, kun naisten asema paranee. Vastaavasti miesten asema ei vaikuta sen päätelmiin tasa-arvosta sitä taikka tätä. Kun EIGEn tasa-arvoindeksi antaa Suomelle EU-maiden välisessä vertailussa neljännen sijan [vii], toinen, tasa-arvoa objektiivisesti mittaava ns. BIGI-indeksi antaa Suomelle tasa-arvossa sijan 72 kaikista maailman maista. BIGI myös osaa kertoa, kummalla sukupuolella maassa menee paremmin, ja Suomen kohdalla tuo sukupuoli on nainen [viii].
Viitteet
