Miesten tasa-arvo ry: koulutuksen sukupuolittuneisuutta ei käsitellä miesnäkökulmasta lainkaan

Keskustelu luonnontieteiden ja tekniikan alojen sukupuolijakaumasta Suomessa keskittyy usein siihen, miksi naisia on näillä aloilla liian vähän ja mitä pitäisi tehdä tilanteen muuttamiseksi (https://www.hs.fi/maailma/art-2000011824432.html). Miesten tasa-arvo ry (MTA) katsoo, että keskustelusta puuttuu kuitenkin keskeisiä asioita: miesten aliedustus korkeakoulutuksessa ylipäätään – sekä se, että miesvaltaisten alojen sijaan harvoin puhutaan siitä, miksi miehiä ei hakeudu naisvaltaisille aloille.

MTA muistuttaa, että vaikka sukupuolierot koulutusvalinnoissa ovat todellisia, ne eivät automaattisesti tarkoita syrjintää. Suomessa naiset menestyvät koulussa keskimäärin erinomaisesti, ja heitä on korkeakouluissa enemmän kuin miehiä. Tämä kertoo siitä, että koulutusjärjestelmä ei todellakaan ole miehiä suosiva. Samalla on muistettava, että monilla niin sanotuilla “naisten aloilla” miehiä on vielä vähemmän kuin naisia tekniikan aloilla.

Toiseksi keskustelussa korostuu usein ajatus, että naisten vähäisempi osuus tekniikassa johtuu kulttuurisista esteistä. On mahdollista, että joissakin tilanteissa näin on ollut. Mutta on MTA:n mielestä myös rehellistä kysyä, kuinka paljon kyse on kiinnostuksista, uravalinnoista ja mahdollisuudesta valita vapaasti.

Suomessa naisia on korkeakouluissa jo merkittävästi paljon enemmän kuin miehiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että miehet ovat nykyään monella mittarilla koulutuksessa aliedustettu ryhmä. Silti julkinen keskustelu ja monet hankkeet keskittyvät lähes yksinomaan siihen, miten naisia saataisiin lisää tietyille aloille, kuten tekniikkaan. Samalla jää vähemmälle huomiolle se, että miehiä on erittäin vähän esimerkiksi monilla naisvaltaisilla aloilla, kuten oikeus-, lääke- tai eläinlääketieteellisessä koulutuksessa-

MTA toteaa, että jos tasa-arvo on tavoitteena, olisi loogista tarkastella molempia suuntia. Nyt tilanne näyttää siltä, että naisille suunnataan projekteja, kampanjoita ja ohjelmia, joiden tarkoitus on madaltaa kynnystä hakeutua tekniikan ja luonnontieteiden pariin. Sen sijaan miehille suunnattuja vastaavia laajoja ohjelmia, joilla heitä houkuteltaisiin naisvaltaisille aloille tai ylipäätään korkeakoulutukseen ei ole lainkaan, eikä niiden aloittamista edes esitetä julkisessa keskustelussa tai politiikassa.

MTA korostaa, että miesten näkökulmasta olisi tärkeää laajentaa keskustelua. Yksi keskeinen kysymys on, miksi osa pojista ja nuorista miehistä putoaa koulutuspolulta jo varhaisessa vaiheessa. Tämä näkyy myöhemmin siinä, että korkeakouluihin hakeutuu ja pääsee suhteellisesti enemmän naisia. Jos tätä ilmiötä ei käsitellä, keskitymme vain yhteen osaan tasa-arvosta.

MTA muistuttaa, että lisäksi on syytä pohtia, millaisen viestin yhteiskunta antaa nuorille miehille. Kun keskustelu painottuu jatkuvasti siihen, että ongelma on “miehiä suosiva kulttuuri”, monelle voi syntyä kokemus, ettei miesten haasteita koulutuksessa tunnisteta lainkaan. Aidossa tasa-arvokeskustelussa pitäisi pystyä tarkastelemaan samanaikaisesti sekä naisten että miesten tilanteita – ilman että kumpaakaan sivuutetaan.

MTA vaatii, että kaikkien sukupuolten aliedustus missä tahansa koulutuksessa tai ammatissa nähdään kehittämiskohteena. On pohdittava viipymättä ja vakavasti, miten miehiä saataisiin enemmän korkeakouluihin ja naisvaltaisille aloille – ja miksi tästä keskustelusta puuttuvat konkreettiset ohjelmat ja hankkeet.