top of page
    • 13. jouluk. 2015
    • 4 min käytetty lukemiseen

Opetushallituksen on kannettava vastuu valehtelustaan ja seksismistään


Opetushallitus on juuri julkaissut ”Tasa-arvotyö on taitolaji” – oppaan koulujen tasa-arvotyön tueksi[1]. Opas on todella ala-arvoinen esitys. Se on täynnä virheitä ja valheita. Sen tekijät eivät ole koulutuksen tasa-arvokysymysten asiantuntijoita; he ovat asenteellisia. Koko oppaan kantavana ajatuksena on valtiofeministisen, miesten ja poikien tasa-arvo-ongelmia vähättelevän ideologian – ei sukupuolten välisen tasa-arvon – edistäminen. Opetushallituksen opas on puhdas ideologista propagandaa levittävä pamfletti. Tällaisiin tekeleisiin ei tasa-arvotyön niukkoja resursseja pidä tuhlata.

Opetushallitus väittää oppaassaan seuraavasti: ”Sekä naiset ja tytöt että pojat ja miehet kohtaavat epätasa-arvoa, naiset kuitenkin miehiä useammin”[2]. Väite on täysin tuulesta temmattu, eikä sen tueksi löydy ainuttakaan tutkimuksellista lähdettä. Todellisuudessa tilanne on, ihan objektiivisesti arvioituna, täysin päinvastainen, kuin mitä Opetushallitus oppaassaan väittää. Opetushallituksen näkemys on ilmeisesti se, että kouluissa pitäisi opettaa feministisiä satuja, eikä keskittyä faktoihin. Tosiasiahan on, että miehet ovat käytännössä kaikilla hyvinvointimittareilla mitaten naisia huonomassa asemassa. Vain miehiin kohdistuu Suomessa lainsäädännöllistä sukupuolisyrjintää (asevelvollisuus-, rikos- ja tasa-arvolaki). Nimenomaan miesten tasa-arvo-ongelmat loistavat poissaolollaan viranomaisten laatimista tasa-arvo-ohjelmista[3]. Jos koulutuksen kehittämisestä vastaava viranomainen ei tunne tasa-arvoasioista edes näitä perusteita, mitä mahdollisuuksia sillä on suoriutua tehtävästään ja tasa-arvon edistämisvelvoitteestaan kunnialla?

Koulutuksen tasa-arvo-ongelmien suhteen tilanne on valitettavasti sama. Koulutuksen suurin tasa-arvo-ongelma on poikien alisuorittaminen, mutta Opetushallituksen tasa-arvo-opas on täysin tyttökeskeinen. Merkillepantavaa on, että se koulutuksellinen ja ammatillinen segregaatio, josta oppaassa ollaan toimeksiannosta lähtien niin kovin huolissaan, on suurelta seurausta tästä tilanteesta: pojille jäävät vain ne paikat, jotka eivät tytöille kelpaa. Poikien ja tyttöjen välinen ero on oppimistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulumenestyksessä suuri, ja ero poikien tappioksi on viime vuosina vain kasvanut kasvamistaan. Joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa kunnolla edes lukea ja joka viides heistä ei kykene kirjoittamaan kunnon työhakemusta. Miehet ovat myös aliedustettuja korkeakoulutuksessa. Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakenteeltaan, metodeiltaan ja arvostelultaan yksiselitteisesti poikia sukupuolen perusteella syrjivä[4]. Koulutus ei edistä sukupuolten välistä tasa-arvoa, vaan vähentää sitä. Nämä eivät ole ainoastaan tasa-arvo-ongelmia, vaan myös uhkia Suomen taloudelliselle kilpailukyvylle, hyvinvointivaltiolle ja tulevaisuudelle. Niinpä näiden ongelmien korjaamisen pitäisi olla suomalaisen tasa-arvopolitiikan ja Opetushallituksen ykkösprioriteetti. Opetushallituksen opas osoittaa, että näin ei ole. Koulutuksen tasa-arvo-ongelmien todellista tilaa ei suostuta tunnustamaan, eikä oppaasta löydy konkreettisia esityksiä niiden ratkaisemiseksi.

Opetushallituksen oppaassa valehdellaan myös seuraavasti: ” On todettu, että pojat saavat usein parempia arvosanoja kuin heidän osaamisensa edellyttäisi, ja tyttöjä arvioidaan vastaavasti ankarammin”[5]. Todellisuudessa lukuisat tutkimukset niin Suomessa kuin ulkomaillakin ovat osoittaneet, että nimenomaan poikia syrjitään koulujen arvostelussa [6]. Vaikka yksi tutkimus kertoisikin päinvastaista, niin se ei ole mikään syy sivuuttaa kaikkia niitä tutkimuksia, joiden viesti on aivan toinen. Kaiken huipuksi Opetushallituksen omassa selvityksessä vuodelta 2012 todetaan matematiikan arvostelusta näin: ”Samalla osaamisella tytöt ovat keskimäärin saaneet puolisen arvosanayksikköä paremmat numerot todistukseen”[7]. Eivätkö oppaan laatimiseen osallistuneet ”asiantuntijat” ole tietoisia näistä tutkimuksista, vai eivätkö he välitä niistä? Vaikea sanoa, kumpi on pahempi vaihtoehto. Lopputulos on joka tapauksessa häpeällinen osoitus siitä, ettei sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen kiinnosta suomalaisia viranomaisia lainkaan varsinkaan silloin kun sen saavuttamiseksi pitäisi parantaa poikien ja miesten asemaa. On selvää, että oppaan tekijät ovat halunneet valehtelemalla piilotella koulutuksen todellisia tasa-arvo-ongelmia, jotta niihin ei puututtaisi, vaan poikien syrjintä saisi jatkua entiseen malliin. Tämä on skandaali.

Tyypilliseen suomalaisviranomaisten malliin oppaassa vastuu poikien ongelmista sysätään alaikäisten poikien niskoille[8]. Kaikki on vain ”poikakulttuurin” syytä, mitään muuta syytä ei osata osoittaa. Saati, että esitettäisiin mitään ratkaisuja. Tämä, jos mikä, on vastuun pakoilua ja raukkamaista. Mielenkiintoisesti oppaassa haetaan sitä vastoin syytä tyttöjen itseluottamuksen puuttumiseen matematiikassa opettajista, opetusmateriaalista jne., eli kaikesta muusta paitsi tytöistä itsestään[9]. Tytöille vaaditaan sopivia, kiinnostavia tehtäviä, kannustusta jne. Kumma juttu, ettei sama onnistu poikien kohdalla. Paljon asenteellisemmaksi viranomaisten toiminta ei voi enää mennä. Näyttää sille, että tyttöjen kohdalla voidaan tehdä, ja vaaditaan tehtävän, vaikka mitä, mutta poikien kohdalla vain nostetaan kädet pystyyn. Vaikka juuri poikien ongelmat ovat suuria, mitään ei olla valmiita muuttamaan tai uudistamaan. Mitään ei olla valmiita tekemään toisin tai paremmin.

Tapa, jolla pojat leimataan koulutuksen ”vapaamatkustajiksi” on seksistisessä miesvihamielisyydessään suorastaan kuvottava, ja täysin edesvastuuton aikuisilta, vieläpä koulutuksen tasa-arvoisuudesta vastuussa olevilta, ihmisiltä[10]. Terminologia on valtiollisten viranomaisten selvitykseen täysin sopimaton leimaavuutensa ja alatyylisyytensä vuoksi. Voi toki olla, että kouluissa vaaditaan pojilta nykyisin liian vähän, mutta siitä on turha syyllistää ja leimata poikia, sillä vastuu koulutuksen tasa-arvoisuudesta ja tuloksellisuudesta on aina viime kädessä aikuisten. Ainakaan tällaisella asenteella ei poikien ongelmia ratkota, eikä heidän opiskelumotivaatiotaan ja kiinnostustaan koulunkäyntiä kohtaan kohoteta. Oppaan tekijät ovat jatkossa osaltaan vastuussa poikien syrjäytymisestä, koulutuksen kasvavasta epätasa-arvoisuudesta ja miesten aliedustuksesta korkeakoulutuksessa. Tällaista opasta noudattamalla ongelmat vain pahenevat.

Oppaan on laatinut työryhmä, jossa on virkamiesedustajia Opetushallituksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä ja tasa-arvovaltuutetun toimistosta[11]. Ei voi kuin ihmetellä näiden virkamies, joiden työnä koulutuksen tasa-arvoisuuden edistäminen on, tietämättömyyttä, osaamattomuutta ja asenteellisuutta. Millainen virkamies valehtelee ja piilottelee tutkimustuloksia työssään? Mitä tämä tapaus kertoo näiden virkamiesten ja heidän edustamiensa instanssien ammattietiikasta, moraalista tai kyvystä hoitaa tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ammattimaisesti, uskottavasti ja puolueettomasti? Niin kauan kuin näiden henkilöiden annetaan jatkaa poikien oikeuksien vastaista työtään, koulutuksen tasa-arvo ei etene mihinkään.

Yllätyksettömästi oppaassa vähätellään myös poikiin kohdistuvaa häirintää[12]. Todellisuudessa poikiin kohdistuu häirintää lähes yhtä usein kuin tyttöihin[13]. Muusta koulukiusaamisesta oppaassa ei sitten ole mainintaa. Ilmeisesti vain häirintä on ongelma, johon Opetushallituksen mielestä pitäisi puuttua. Kiusaaminen ja kouluväkivalta eivät sitä ole. Tämäkin linjaus on tosiasiassa poikia syrjivä.

Miesten tasa-arvo ry vaatii Opetushallitusta julkisesti korjaamaan oppaansa sisältämät valheet ja virheet välittömästi. Miesten tasa-arvo ry vaatii Opetushallitukselta julkista selvitystä siitä, kuinka on mahdollista, että Opetushallitus julkaisee näin asenteellisen ja valheellisen oppaan. Kuinka on mahdollista, että tasa-arvoasioissa käyttävät asiantuntijavaltaa henkilöt, jotka ovat näin asenteellisia ja ammattitaidottomia? Eikö virkamiehiltä vaadita enää tasapuolisuutta ja rehellisyyttä? Kuinka kauan Opetushallitus aikoo jatkaa poikiin koulutuksessa kohdistuvan syrjinnän vähättelyä? Mitä konkreettista Opetushallitus tekee poikien oppimistulosten, koulumenestyksen ja koulutukseen osallistumisen vahvistamiseksi? Mihin konkreettisiin toimiin Opetushallitus on ryhtynyt miesopettajien määrän lisäämiseksi tai miesten aliedustuksen korjaamiseksi korkeakoulutuksessa?

Miesten tasa-arvo ry on tarvittaessa valmis tarjoamaan faktaperusteista asiantuntija-apuaan, jotta koulutuksen tasa-arvo-ongelmiin voitaisiin vihdoin puuttua tosissaan. Miesten tasa-arvo ry ehdottaa uuden, uskottavasti koulutusalan ammattilaisista koostuvan työryhmän perustamista ja uuden tasa-arvo-ohjeen laatimista kouluille. Poikia ja miehiä koskevien koulutuksen tasa-arvo-ongelmien olemassaolo on tunnustettava, ja niiden korjaamisesta on tehtävä ykkösprioriteetti tasa-arvo- ja koulutuspolitiikassa. Opetuksesta vastuussa olevien viranomaisten on kannettava vastuunsa siitä, että koulutus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ideologisiin uskomuksiin perustuvat ohjeet ja määräykset on korvattava tutkittuun tietoon ja tasa-arvoa kunnioittavaan ajatteluun perustuvilla linjauksilla.

_______________________________________________

1/13
bottom of page