Opetushallitus ja kyky sisäistää uusia asioita
Opetushallitus on teettänyt selvityksen yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien avarakatseisuudesta ja näkemyksistä monikulttuurisuuteen. Selvityksen mukaan monikulttuurisuuden lisääntymisen näki myönteisenä 57 prosenttia tytöistä ja pojista 31 prosenttia. Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä kommentoi selvityksen tuloksia Helsingin Sanomille (13.4.2018) sanoen: ”Tytöt ovat yleensä nopeampia sopeutumaan uusiin tilanteisiin, etenkin kun mitataan yksilön kykyä sisäistää uusia asioita”
Miesten tasa-arvo ry haluaa Opetushallitukselta vastaavan, mihin tutkimuksiin sen edustajan lausunto perustuu. Mihin mittauksiin opetusneuvos Leena Nissilä viittaa kommentissaan?
Jos Opetushallitus todella katsoo, että poikien kyky sisäistää uusia asioita on hitaampi kuin tyttöjen, miten Opetushallitus on varmistanut, että tämä ero sukupuolten välillä huomioidaan koulutuksessa? Koulutuksen on edistettävä sukupuolten välistä tasa-arvoa, joten on selvää, että kaikki sukupuolten väliset (tutkitusti todistetut) erot kognitiivisissa taidoissa on otettava huomioon koulutusjärjestelmän rakenteessa, opetusmetodeissa, oppimateriaaleissa, opettajakoulutuksessa jne. Toisin sanoen, sen pitäisi näkyä kaikessa. Voiko Opetushallitus osoittaa, että näin on? Koska poikien alisuorittaminen koulutuksessa on yksi suurimmasta tasa-arvo-ongelmista Suomessa, ei ole liioiteltua todeta, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi perusteet poikien ”positiiviselle erityiskohtelulle” koulutuksessa ovat olemassa. Etenkin, jos Opetushallituksen näkemys on se, että poikien ja tyttöjen välissä edellytyksissä menestyä koulutuksessa on synnynnäisiä eroja.
Yksi keskeisimmistä syistä poikien alisuorittamiseen koulutuksessa, on se, että pojat viihtyvät selvästi tyttöjä huonommin koulussa. Kun opetusalan ammattilaisten asenne poikia kohtaan on näin negatiivinen, onko poikien viihtymättömyys mikään ihme?
