100-tasa-arvotekoa ja suomalaisen tasa-arvopolitiikan vääristyminen
Vuonna 2007 Eduskunta päätti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlan kunniaksi säätää lain valtionavusta eräille naisjärjestöille. Lakia valmistelleen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä korostettiin sitä, kuinka naisjärjestöjen työ hyödyttäisi myös miehiä ja parantaisi miestenkin asemaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Vuonna 2017 naisjärjestöt (Naisjärjestöjen keskusliitto ry, Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry ja Monika-naiset liitto ry) saivat valtion keräämistä verovaroista yhteensä 268 000 euroa. Samaan aikaan miesjärjestöt saivat valtion budjetista tukea tasa-arvotyöhönsä pyöreät 0 euroa.
Tätä taustaa vasten on kohtuullista odottaa, että yhteisin verovaroin tuetut naisjärjestöt todella toimisivat kaikkien tasa-arvon edistämiseksi, miehet mukaan lukien. Varsin usein saakin kuulla, että näin todella tapahtuisi. Mutta mikä on totuus?
Tänä vuonna on juhlittu Suomen valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta. Juhlavuoden teema on ollut: Yhdessä. Juhlavuonna on haluttu juhlistaa Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja demokratiaa, yhdessä rakennettavan juhlaohjelman kautta. Naisjärjestöjen keskusliitto ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE toteuttivat juhlavuoden kunniaksi ”100- tasa-arvotekoa” – hankkeen.
Hankkeen ohjelma kertoo karun totuuden Suomessa harjoitettavan tasa-arvopolitiikan naiskeskeisyydestä. Miesten tai poikien asemaa parantavia, heidän oikeuksiaan edistäviä tai heidän kohtaamiensa tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseen keskittyviä tasa-arvotekoja ei hankkeen ohjelmasta tahdo löytyä. YLE:n toimittaja Marja Sannikka ihmetteli jo keväällä tätä puutetta, mutta lupauksista huolimatta tilannetta ei saatu korjattua vuoden loppuun mennessä.
Kyse ei ole siitä, että sellaisia tekoja ei olisi tarjottu hankkeeseen mukaan. Myös Miesten tasa-arvo ry teki oman esityksensä. MTA ry olisi tasa-arvotekonaan käynnistänyt kampanjan mies- ja naisjärjestöjen rahoituksen tasa-arvoistamiseksi ja miesjärjestöjen edustuksen vahvistamiseksi tasa-arvoelimissä. STM:n miestyöryhmä esitti loppuraportissaan aivan samoja muutoksia suomalaiseen tasa-arvopolitiikkaan. ”100-tasa-arvotekoa” -hankkeen taustavoimat eivät vain halunneet kelpuuttaa miesteemaisia tekoja mukaan.
Miesten tasa-arvo ry katsoo, että sukupuolten välistä tasa-arvoa pitäisi rakentaa yhdessä, miesten ja naisten asemaa samanaikaisesti parantaen ja yhteistyössä edistäen. Tasa-arvon edistäminen ei onnistu, jos miehet eivät tunne sitä yhtä lailla omakseen kuin naiset. Nykyinen tasa-arvopolitiikka, jota ”100 tasa-arvotekoa”– hanke hyvin kuvastaa, on todella kaukana tästä.
Juhlavuoden teeman mukaisesti tasa-arvoa olisi voitu rakentaa yhdessä, molempia sukupuolia kuunnellen ja kunnioittaen, mutta yhteisiä verovaroja ei haluttu käyttää tällä tavoin. Naisjärjestöt pyrkivät selvästi pitämään kiinni viimeiseen saakka omasta etuoikeutetusta valta-asemastaan jopa sukupuolten tasa-arvon kustannuksella. Tähän on tultava muutos.
