- 7. huhtik. 2019
- 2 min käytetty lukemiseen

Julkisen talouden sukupuolivaikutusten arviointi

Suomessa on viime syksystä saakka puhuttu Ruotsin mallin mukaisesti sukupuolitietoisesta budjetoinnista. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtion ja kuntien talousarvioihin liittyvien uusien esitysten, kuten menolisäysten tai -leikkausten, sukupuolivaikutukset tulisi arvioida ennakkoon. Sukupuolinäkökulma pitäisi lisäksi integroida talousarvion valmistelun kaikkiin vaiheisiin valmistelusta seurantaan. Tavoitteena pitäisi olla tulojen uudelleenjärjestäminen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.[i]

Tämän ajatusmaailman mukaisesti toteutettiin ”Tasa-arvoa talousarvioon” – selvitys, joka julkaistiin syyskuussa. Selvityksen mukaan miehet olisivat hyötyneet vuosina 2016 – 2018 tapahtuneista verotuksen ja sosiaalimenojen muutoksista selvästi enemmän kuin naiset. [ii] Selvityksessä suositeltiin, että Suomessa pitäisi jatkossa ryhtyä soveltamaan sukupuolitietoista budjetointia laajemmin.

Talouden sukupuolivaikutukset on huomioitava kokonaisuudessaan

Sukupuolitietoisessa budjetoinnissa on kuitenkin merkittävä ongelma. Siinä tarkastellaan vain uusien esitysten vaikutuksia. Olemassa olevat rakenteet vain otetaan annettuina. Toisin sanoen se perustuu olettamukselle siitä, että julkinen talous olisi lähtökohtaisesti kustannusvaikutuksiltaan sukupuolineutraali. Tätä perusolettamusta ei kuitenkaan ole osoitettu toteen. Jos se on virheellinen, on koko sille rakentuva analyysi väistämättä virheellinen.

Miesten tasa-arvo ry esittää, että seuraavalla hallituskaudella teetetään perusteellinen ja puolueeton selvitys julkisen talouden sukupuolivaikutuksista kokonaisuudessaan. On otettava huomioon julkisen sektorin palkat (kuntapuolella työntekijöistä 80 % on naisia)[iii] , ketkä ovat erilaisten etuuksien saajia (eläkkeensaajista naisia on 55,6 %, kotihoidon tuen saajista 91, 5 %, lapsilisien saajista 94,1 % jne.[iv]), ketkä käyttävät erilaisia julkisia palveluja, kuten terveyspalveluita (vuonna 2002 naisten terveydenhuoltoon käytettiin 46 % enemmän kuin miesten[v]), ja ketkä maksavat julkisen talouden ylläpidon erilaisina veroina ja maksuina[vi]. Unohtaa ei liioin sovi vain miehiä koskevan asevelvollisuuden kustannusvaikutuksia[vii]. Suomessa asevelvolliset hoitavat pakkotyönä maan puolustamisen. Useimmissa muissa maissa tämä tehtävä on uskottu ammattilaisten käsiin. Jos lähtötilanne ei ole kustannusvaikutuksiltaan miehille ja naisille tasa-arvoinen, on luonnollisesti ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin tilanteen tasapainottamiseksi.

Kun sukupuolitietoisessa budjetoinnissa keskitytään vain muutosten sukupuolivaikutuksiin, lähtötilannetta kriittisesti analysoimatta, ajaudutaan helposti virheellisiin päätelmiin. Jos julkiselle sektorille esimerkiksi rekrytoidaan lisää poliiseja tai sotilaita[viii], voi rekrytointipäätös vaikuttaa sukupuolivaikutuksiltaan miehiä suosivalta, sillä todennäköisintä on, että näihin tehtäviin hakeutuu ja palkataan enemmän miehiä kuin naisia. Julkisen talouden kokonaisuuden kannalta vaikutus on kuitenkin toinen. Se vain hieman tasapainottaa julkisen sektorin merkittävää naisvaltaisuutta. Samalla tavalla vaikkapa kotihoidon tuen leikkaus saattaisi näyttää muutoksena epätasa-arvoa lisäävältä, kohdistuisihan se väistämättä enemmän naisiin kuin miehiin. Kokonaisuuden kannalta leikkaus voisi kuitenkin olla sukupuolivaikutuksiltaan tasa-arvoa lisäävä, jos naisten ja miesten asema julkisen talouden etuudensaajina sen myötä tasoittuisi.

Ruotsissa sukupuolitietoista budjetointia on käytetty jo jonkin aikaa. Käytännön seurauksena miesten yleisimmän syövä, eturauhassyövän, hoito on huomattavasti huonommalla tolalla kuin Suomessa. Varakkaimmat hakeutuvatkin Suomeen hoitoihin, joita kotimaassa ei ole tarjolla[ix]. Halutaanko Suomeen sama tilanne?

Miesten tasa-arvo ry haluaa, että Suomesta kehitetään aiempaa tasa-arvoisempi maa kaikille. Siis myös miehille. Jotta Ruotsin virheet ja sukupuolitietoiseen budjetointiin liittyvät vääristymät voitaisiin Suomessa välttää, tarvitaan enemmän tietoa siitä, millaisia julkisen talouden sukupuolivaikutukset kokonaisuutena ovat. Siksi seuraavan hallituksen on teetätettävä asiasta perusteellinen ja puolueeton selvitys. Sen tuottamien tietojen pohjalta voidaan aidosti rakentaa tasa-arvoisempaa maata ihan kaikille. Lähtökohtana ei voi olla ”saavutettujen etujen” puolustaminen.