top of page
  • Miesten tasa-arvo ry
    • 9. lokak. 2022
    • 3 min käytetty lukemiseen

Miesten tasa-arvo ry:n kantelu tasa-arvovaltuutetun toiminnasta





Miesten tasa-arvo ry (MTA) pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko tasa-arvovaltuutettu toiminut lain mukaisesti, kun hän on päättänyt[i] olla puuttumatta raja- ja merivartijakoulun mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivään pääsykoepisteytykseen.


MTA katsoo, että rajavartijakoulun pääsykokeiden pisteytys on mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivä, sillä naishakijat saavat pelkästään oman sukupuolensa vuoksi yhden lisäpisteen hakuprosessissa[ii]. Pätevämpi ja parempi mieshakija voi siis jäädä naishakijan taakse vain sukupuolensa takia.


Suomessa perustuslaki kieltää ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Tasa-arvolaki puolestaan velvoittaa viranomaiset kaikessa toiminnassaan edistämään sukupuolten välisen tasa-arvoa. Erityisesti on muutettava niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen kiinnittäen erityistä huomiota oppilasvalintoihin. Laki koskee myös tasa-arvovaltuutettua, jonka velvollisuutena on puuttua opiskelijavalinnoissa ilmenevään sukupuolisyrjintään.


MTA kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että tasa-arvovaltuutettu on aiemmin puuttunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintoihin ja vienyt niitä koskevan hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä sukupuolikiintiöt sen varmistamiseksi, että liikunnanopettajiksi saataisiin myös miehiä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi tämän tapauksen osalta, että oppilasvalintojen tulee perustua yksilöllisiin, ei sukupuoleen liittyviin seikkoihin. Tasa-arvolain esitöiden mukaan koulutukseen hakeville ei saa syntyä edes sellaista vaikutelmaa, että valinnassa suositaan miehiä tai naisia. Tasa-arvon edistäminen ei liioin tarkoita sitä, että koulutukseen olisi valittava yhtä paljon miehiä ja naisia. Yhdenvertaisuus – ja tasa-arvolautakunta piti Jyväskylän liikuntatieteellisen pääsykokeiden sukupuolikiintiöitä ongelmallisina myös sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten kannalta.


Tasa-arvovaltuutettu ei ole halunnut puuttua raja- ja merivartijakoulun mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivään pistetykseen, sillä naishakijoita suosivan pisteytyksen on väitetty olevan vain väliaikainen toimi, jolla on ollut tarkoitus lisätä naisten osuutta rajavartiolaitoksen henkilöstössä. Kuten yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunta on todennut, ei alan sukupuolijakauman tasoittamisen tavoittelu oikeuta tasa-arvolain syrjintäkiellosta poikkeamista. Syrjintää ei voi liioin pitää väliaikaisena, kun sen käytön lopettamiselle ei ole ilmoitettu mitään selvää aikarajaa. On vain ilmoitettu, että mieshakijoiden syrjinnästä voitaisiin luopua siinä vaiheessa, kun rajavartiolaitoksen sotilasviroissa vähintään 10 prosenttia on naisia. Voi olla, ettei tämä tavoite toteudu koskaan, joten sukupuolisyrjintä voi käytännössä olla ikuista.


Mieshakijoiden syrjiminen sillä perusteella, että Suomessa on voimassa vain miehiä koskeva, eli sukupuolen perusteella syrjivä, asevelvollisuus, johon tasa-arvovaltuutettu ei ole halunnut mitään muutosta, ei oikeuta mieshakijoiden syrjintää, sillä kaikilta raja- ja merivartijakoulun hakijoilta edellytetään joko asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus vapaaehtoisesti vuodesta 1995 saakka, eli lähes kolmenkymmen vuoden ajan.


Raja- ja merivartijakoulun hakijoiden sukupuoliperusteinen pisteytysjärjestelmä on tietysti ongelma myös sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten hakijoiden kannalta. Eli se on samalla tavalla ongelmallinen, kuin Jyväskylän liikuntatieteellisen pääsykokeiden sukupuolikiintiöt olivat. Tätä ongelmaa tasa-arvovaltuutettu ei kuitenkaan jostain syystä näytä huomioivan lainkaan.


MTA toteaa lisäksi, etteivät raja- ja merivartiokoulun naishakijoiden ole voitu osoittaa olevan millään tavoin mieshakijoita heikommassa asemassa tai syrjittyjä. Päinvastoin heitähän suositaan hakukokeessa, jonka fyysiset kuntoon liittyvät vaatimukset ovat naishakijoiden kohdalla selvästi alhaisemmat kuin mieshakijoiden. Kuitenkin niin nais- kuin miesrajavartijoiden odotetaan kykenevän suoriutumaan yhtä lailla työnsä fyysisistä haasteista. Raja- ja merivartiokoulu ei valitse hakijoista parhaita tai tee valintaa yksilöllisin perustein, vaan sukupuoleen liittyvien syiden perusteella.


Tasa-arvovaltuutettu on puolustellut mieshakijoita syrjiviä fyysisen kuntoon liittyviä vaatimuksia niin raja- ja merivartiokoulun kuin poliisiammattikorkeakoulun osalta sillä, että sukupuolten väliset keskimääräiset erot fyysisessä suorituskyvyssä on otettava huomioon. Jos tämä on hyväksyttävä linja, miksi miesten ja naisten keskimääräisiä eroja ei yhtä lailla oteta huomioon jokaisessa pääsykokeen osiossa. On olemassa yllin kyllin tutkimus- ja tilastotietoa, joka esimerkiksi osoittaa, että naisten kielelliset valmiudet ovat keskimäärin paremmat kuin miesten. Näin ollen myös pääsykokeen kielellisiä valmiuksia testaavassa osiossa mieshakijoilta pitäisi vaatia vähemmän. Kun fyysisessä osiossa tasoitus tehdään naisten eduksi, on kielellisessä osiossa tasa-arvoista vaatia tasoitusta mieshakijoiden eduksi. Kun näin ei tehdä, on pääsykoe tosiasiassa mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivä. Miksi tasa-arvovaltuutettu ei ole puuttunut tähän?


MTA katsoo, että ainoa syy, miksi tasa-arvovaltuutettu ei ole halunnut puuttua raja- ja merivartijakoulun hakuprosessissa tapahtuvaan sukupuolisyrjintään, on se, että syrjityiksi tulevat miehet. Tasa-arvovaltuutettu on toistuvasti osoittanut olevansa haluton puuttumaan miehiin ja poikiin kohdistuvaan sukupuolisyrjintään. Tasa-arvovaltuutettu puuttuu sukupuolisyrjintään käytännössä vain niissä tilanteissa, joissa se kohdistuu naisiin tai tyttöihin. Miesvaltaisilla aloilla tapahtuvaa mieshakijoiden sukupuolisyrjintää tasa-arvovaltuutettu tukee kaikin keinoin, mutta samaan aikaan hän ihan yhtä kiihkeästi vastustaa kaikkia toimenpiteitä, joilla miesten määrää voitaisiin edes vähän lisätä naisvaltaisilla aloilla, kuten opettajankoulutuksessa. Tällainen asenteellisuus ja puolueellisuus on tietenkin todella tuhoisaa viranomaisten, eikä ainoastaan tasa-arvovaltuutetun itsensä, uskottavuudelle ja legitimiteetille.

1/13
bottom of page