top of page
  • Miesten tasa-arvo ry

Miesten tasa-arvo ry:n ”Seurustelua ilman väkivaltaa” -hankkeen hankehakemus kestää kaikenlaisen tarkastelun


Hankehakemuksesta

 

Iltalehti otsikoi juttunsa 18.12.2023, ”Kohutulle miesasialiikkeelle esitetään satojen tuhansien eurojen avustusta - Hakemuksessa on väite, joka ei kestä tarkastelua” (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7b00e46c-8d1b-48ec-9fc0-b92532f8b05a). Haluamme tällä kirjoituksella oikaista Iltalehden/ toimittaja Ida Erämaan virheellisen väitteen, sillä kaikki avustushakemuksessamme esitetty kestää hyvin kaikenlaisen tarkastelun.

 

Ydin väitteelle, että yhdistyksen hankehakemuksessa olisi jotakin, joka ei kestäisi tarkastelua, kiteytyy toimittaja Erämaan tekstissä näin: ”MTA:n hankehakemuksessa kirjoitetaan, että ”säännönmukainen tutkimustulos fyysisestä väkivallasta on, että valtaosa siitä kohdistuu poikiin ja miehiin”. Väitteille ei kuitenkaan löydy katetta niistä lähteistä, joihin MTA on hakemuksessaan viitannut.” Tällaista väitettä ei MTA:n STEA:lle lähettämästä hankehakemuksesta löydy lainkaan.

 

Hankehakemuksemme ei käsittele fyysistä väkivaltaa yleisesti, vaan on keskitytty seurustelusuhteissa, eli nuorten ja nuorten aikuisten ”parisuhteissa”, esiintyvän väkivallan tarkasteluun. Erämaa on keksinyt väitteen, jonka varassa hänen koko tekstinsä on, täysin omasta päästään vahingoittaakseen Miesten tasa- arvo ry:tä ja estääkseen sen, että MTA:n hankehakemuksen rahoitus hyväksyttäisiin.


Vasta, kun olimme tästä virheestä jo reklamoineet Iltalehdelle, Erämaan kirjoituksen tätä kohtaa muutettiin, mutta Iltalehden jutun väite, että MTA:n hankehakemuksessa olisi jotakin epäilyttävää, on edelleen täysin vailla perustetta, eikä MTA:n hankehakemusta edelleenkään siteerata oikein.

 

MTA:n avustusanomuksessa STEA:lle on toteamus ”Säännönmukainen tutkimustulos fyysisestä seurusteluväkivallasta länsimaissa on, että valtaosa siitä kohdistuu poikiin ja miehiin”. Tämän toteamuksen/ väitteen toimittaja Erämaa esittää olevan sellainen, joka ”ei kestä tarkastelua” ja joka on ”virheellinen väite”.

 

Ainoa kohta Erämaan kirjoituksessa, jossa hän edes viittaa seurusteluväkivaltaan, on tämä alla oleva:

”Seurusteluväkivallalla tarkoitetaan yleisesti nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa, mutta pelkästään nuoria koskevaa tutkimustietoa parisuhdeväkivallasta on heikonlaisesti saatavilla. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuonna 2016 julkaistun katsauksen (https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/62b6a272-1c5c-4621-a66c-be12dd8bfa6d/content) mukaan kolme prosenttia sekä tytöistä että pojista ilmoitti kokeneensa seurusteluväkivaltaa.”

 

Linkatussa katsauksessa esitellään keväällä 2016 kerätyn nuorisorikollisuuskyselyn tuloksia. Kyselyllä on kartoitettu 15–16-vuotiaiden suomalaisnuorten kaikenlaisen rikollisuuden kohteeksi joutumisen kokemuksia.

 

Ja päinvastoin kuin toimittaja Erämaa antaa kirjoituksessaan ymmärtää, viittaamme hankehakemuksessamme kolmeen ansiokkaaseen suomalaiseen tutkimuslähteeseen, jotka kaikki antavat viitettä siihen suuntaan, kuin mikä väitteemmekin on ollut fyysistä seurusteluväkivaltaa koskien:

 

1.      Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus: ”Pojat joutuvat tyttöjä useammin fyysisen seurustelusuhdeväkivallan kohteeksi”, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152432/mediatiedote_venla.pdf,  Microsoft Word -tiedote 246.rtf (helsinki.fi)

 

2.      EU:n Daphne II -ohjelman tutkimus: ”Parisuhteessa olleista varusmiehistä kysymyksestä riippuen 14-17 % ilmoitti joutuneensa kumppaninsalyönnin kohteeksi. Vastaavasti runsas prosentti kertoi itse lyöneensä kumppaniaan” https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/myos-nuoret-miehet-joutuvat-parisuhdevakivallan-uhreiksi-lyhyella-koulutuksella-voitiin-vaikuttaa-varusmiesten-asenteisiin/

 

3.      Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn tutkimus: Nykyisen kumppanin väkivallan kohteeksi viimeisen 12 kuukauden aikana joutuneista ovat miehethienoinen enemmistö (taulukko 3.2) ja toisaalta miehistä ”viimeisten 12 kuukauden aikana nuoret olivatkokeneet useimmin väkivaltaa. Väkivalta väheni uhrin iän lisääntyessä. Tämä koskee niintuntemattoman, tutun kuin kumppanin tekemää väkivaltaa. (Kuvio 3.3.).” Nuorilla viitataan tämäntutkimuksen nuorimpaan ikäluokkaan 15-24-vuotiaat, eli juuri siihen ikäluokkaan, johon MTA:nseurusteluväkivaltahanke kohdentuu. https://heuni.fi/documents/47074104/0/HEUNI+report+66_1.pdf

 

 

Toimittaja Erämaa toteamus, kuinka ”Väitteille ei kuitenkaan löydy katetta niistä lähteistä, joihin MTA on hakemuksessaan viitannut”, ilmentää myös asian väärin hahmottamista. Hankehakemuksen kyseisessä kohdassa ei ole tarkoituskaan listata toimittajan peräänkuuluttamia lähteitä tyhjentävästi, vaan tuoda esille tekijöitä, jotka hankehakemuksen laatijan mielestä tuovat olennaisella tavalla esille hankehakemuksessa kuvatun toiminnan tarpeellisuutta.

 

Osana hanketta, jonka rahoitukselle STEA on nyt antanut puoltonsa, tuotetaan tiedotusmateriaalia, jonka olennainen osa on toimittaja Erämaan kaipaama katsaus seurusteluväkivallan erilaisiin tutkimustuloksiin.




 


Sukupuolisyrjinnästä


Jutussaan Ida Erämaa kirjoittaa seuraavasti sukupuolisyrjinnästä: ”MTA on sosiaalisen median kanavissaan ottanut kiivaasti kantaa tasa-arvokeskusteluun ja esimerkiksi väittänyt, että todellinen sukupuolten epätasa-arvo kohdistuu Suomessa miehiin. Tutkimustieto ei tue kyseistä väitettä.


– Suomessa lainsäädäntö on vain miehiä sukupuolen perusteella syrjivää, ja kaikissa keskeisissä hyvinvointia mittaavissa tilastoissa miehet ja pojat ovat kiistatta huono-osaisimpia, MTA kirjoitti kesällä viestipalvelu X:ssä.”


MTA on sitä mieltä, että todellinen sukupuolten epätasa-arvo kohdistuu Suomessa miehiin mm. sillä perusteella, että Suomessa on vain miehiä ja poikia sukupuolen perusteella syrjivää lainsäädäntöä (esim. asevelvollisuuslaki, tasa-arvolaki ja rikoslaki). Naisia tai tyttöjä sukupuolen perusteella syrjiviä lakeja ei ole lainkaan. Tämä on täysin kiistaton tosiasia.


Toimittaja Erämaa hyökkää tätä näkemystä vastaan vedoten ainoastaan Europan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvoindeksiin, joka ei ole tutkimus. Tämän lähteen ongelma on siinä, ettei EIGE:n tasa-arvoindeksissä oteta lainkaan huomioon lainsäädännöllistä sukupuolisyrjintää, kuten vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta.  EIGE:n indeksi on siis täysin arvoton lähde Suomen todellisen tasa-arvotilanteen arvioimisessa.  


Toimittaja Erämaa kirjoittaa jutussaan Miesten tasa-arvo ry:stä myös seuraavaa: "Miesten tasa-arvo ry onmyös esittänyt perättömiä väitteitä sukupuolten tasa-arvosta sosiaalisen median kanavissaan. Marraskuussa yhdistys esimerkiksi kirjoitti X:ssä, että kun työelämässä tapahtuvaa sukupuolisyrjintää”tutkitaan empiirisesti”, niin ”on havaittu, että miehiä syrjitään enemmän”. Melkeinpä minkä tahansaluotettavan lähteen tiedot osoittavat, että MTA:n väite on virheellinen. "

 

Todellisuudessa tilanne on täysin päinvastainen, on täysin totuudenmukaista sanoa, että miehiä syrjitään työmarkkinoilla enemmän kuin naisia ja tästä löytyy runsaasti tutkimuksellista näyttöä:


esim. "When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market" (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/soin.12276),  jota koskevasta YLE:n jutusta löytyy olennainen tutkimustieto suomeksi tiivistettynä: "Myös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseeneen. Naiset menestyivät miehiä paremmin kaikissa hakijaryhmissä." (https://yle.fi/a/3-11023468).

 

Miehiin kohdistuvasta suuremmasta syrjinnästä työmarkkinoilla on osoituksena myös tämä tuore ja erittäin laaja meta-analyysi: "On the trajectory of discrimination: A meta-analysis and forecasting survey capturing 44 years of field experiments on gender and hiring decisions" (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0749597823000560), jonka tulokset voidaan tiivistää osittain näin: "The present meta-analysis finds that discrimination against female applicants for jobs historically held by men has declined significantly and is no longer observable in the last decade. In contrast, bias against male applicants for female-typed jobs has remained robust and stable over the years."

 

Erämaan oman väitteensä tueksi esittämistä lähteistä kaksi on yksittäisiä kyselytutkimuksia.  Näin ollen niiden tieteellinen painoarvo on täysin mitätön MTA:n näkemystä tukevan, ajallisesti ja alueellisesti laajan ja 85 tutkimusta kattavan meta-analyysin rinnalla. Lähteikseen Erämaa ilmoittaa myös EIGE:n pahasti vinoutuneeksi tiedetyn tasa-arvoindeksin ja Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon, jotka eivät edes ole tieteellisiä tutkimuksia. Toisin sanoen Erämaa ei kykene esittämään mitään näyttöä MTA:ta kohtaan esittämän valehtelusyytöksensä tueksi, saati että hän kykenisi kumoamaan MTA:n näkemyksen tueksi löytyvät tieteellisen näytön.

 

Journalismista

 

Journalistin ohjeiden (https://jsn.fi/journalistin-ohjeet/),  joita Erämaan työantaja Iltalehti on ilmoittanut sitoutuneensa noudattamaan, mukaan:


”8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

..

20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.”


Iltalehden Erämaa rikkoo kaikkia näitä kohtia mennen ja tullen. MTA ry:tä ei ole kuultu kuin pienessä osassa juttua, Erämaa ei pyri totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, vaan oman ideologiansa edistämiseen. Se, ettei toimittaja selvästikään tunne lainkaan aihepiiriä, josta hän kirjoittaa, ei ole mikään puolustus, eikä liioin se, ettei toimittaja osaa etsiä lähteitä. Totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ei kuulu se, että lähteistä valitaan vain toimittajan omia ideologisia kantoja myötäilevät ja jätetään huomiotta ne, joiden tulokset eivät ole toimittajan mieleen. Tietojen tarkistamisessa ja lähdekriittisyydessä on ollut paljon toivomisen varaa, eikä osoitettuja olennaisia virheitä ole korjattu viipymättä, kattavasti tai oikeassa suhteessa virheestä mahdollisesti aiheutuvaan vahinkoon.

 

Ida Erämaan jutussa on paljon muutakin vääristeltyä ja valheellista, kuten sanojen irrottamista asiayhteydestään tai ”guilt by association” – argumentaatiovirheen käyttöä, mutta niiden kommentointiin on tällä erää turha sen enempää vaivautua. Lähinnä ne kertovat Ida Erämaan ammattitaidosta, ammattietiikasta ja moraalista, tai niiden puutteesta, kaiken tarvittavan.

 

Lopuksi

 

MTA pitää surullisena sitä, että Suomesta löytyy Erämaan kaltaisia, jotka vihaavat miehiä ja poikia ja vastustavat sukupuolten välistä tasa-arvo niin paljon, että ovat valmiita toimimaan täysin keinoja kaihtamatta sen estämiseksi, että seurusteluväkivallan mies- ja poikauhrit saisivat Suomessa kauan kaipaamaansa tukea. Sillä siitä, ja vain siitä, Ida Erämään kirjoituksessa on pohjimmiltaan kyse. Seurusteluväkivallan mies- ja poikauhrit eivät ole Iltalehteä, saati Ida Erämaata, aiemmin kiinnostaneet, eivätkä nämä väkivallan uhrit kiinnosta heitä jatkossakaan (väärä sukupuoli). Kiinnostus on virinnyt vasta, kun pitää hinnalla millä hyvänsä estää se, että miehet ja pojat tulisivat Suomessa vihdoin ja viimein kohdelluksi tasa-arvoisina ihmisinä edes tässä suhteessa.

 

Erämaan ja hänen aatetoveriensa mustavalkoisessa ja vastakkainasettelulle rakentuvassa maailmankuvassa pojat ja miehet ovat aina vähempiarvoisia ja kaikki toimet, joilla parannettaisiin miesten ja poikien surkeaa asemaa, jollakin mystisellä tavalla ovat jotain heiltä itseltään pois. Tällainen vihalle, vastakkainasettelulle ja katkeruudelle perustuva maailmankatsomus ei edistä mitään hyvää.

 

Onneksi yhä useampi ihminen suhtautuu tasa-arvoon Suomessa aivan toisin. MTA katsookin, että Erämaan kirjoitus kumpaa sen pelosta, että sukupuolten välinen tasa-arvo voisi Suomessa edistyä viimein kattamaan myös miesten ja poikien oikeudet ja että tasa-arvopolitiikkaan rakentavia ratkaisuja tarjoavat toimijat, kuten MTA, voisivat saada entistä enemmän vaikutusvaltaa suomalaisen tasa-arvopolitiikan suunnan määrittämiseen.



ความคิดเห็น


bottom of page