Miesten tasa-arvo ry:n tapaaminen tasa-arvoministeri Juha Rehulan kanssa 7.2.2017
Miesten tasa-arvo ry:n kolme kärkiteemaa 8.2.2017
Poikien huonompi koulumenestys ja nuorten miesten syrjäytyminen
Joka kahdeksas peruskoulun päättävistä pojista ei osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla. Pisa-tutkimuksissa poikien ja tyttöjen väliset erot ovat OECD-maiden suurimmat, ja tilanne on poikien kannalta vain mennyt vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Korkeakoulutuksen saavat miehet ovat pahasti aliedustettuja. Nuorten miesten osuus syrjäytyneistä on sitä vastoin huomattava: viidennes 20-25-vuotiaista ei opiskele tai käy töissä.
Koulutuksen pitäisi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta Suomessa se vähentää sitä. Poikien ja miesten potentiaali jää hyödyntämättä ja koulutukseen kohdistetut resurssit valuvat hukkaan. Tämä ei ole ongelmallista vain tasa-arvon kannalta, vaan myös valtava tappio kansantaloudellemme. Inhimillisistä tappioista puhumattakaan.
Koulutuksessa on huomioitava paljon nykyistä paremmin poikien ja miesten toiveet ja tarpeet. Samalla vaatimustasoa on nostettava nykyisestä ja oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu varmistettava. Konkreettisia keinoja poikien koulumenestyksen parantamiseksi olisivat mm. säännöllisen välituntiliikunnan ja miesopettajien määrän lisääminen.
Miehiä koskevasta asevelvollisuudesta tasa-arvoiseen kansalaispalvelukseen
Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on yksi tärkeimmistä tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Perustuslaissa taattu yhdenvertaisuus lain edessä ei meillä toteudu. Nykyistä järjestelmää on puolusteltu perinteillä, mutta perinteet eivät oikeuta sukupuolisyrjintää.
Muissa Pohjoismaissa maanpuolustusta kehitetään eteenpäin tasa-arvoisesti. Norjassa on jo siirrytty tasa-arvoiseen asevelvollisuuteen ja Ruotsi seuraa pian perässä. Suomi voisi ottaa oppia naapurimaistaan. Tasa-arvoinen maanpuolustusjärjestelmä on uskottava, tehokas ja moderni. Silloin saadaan motivoituneimmat ja parhaat voimat oikeisiin tehtäviin ja koko kansa maanpuolustuksen käyttöön.
Miesjärjestöjen resurssit ja vaikutusmahdollisuudet
Miesjärjestöt toimivat vapaaehtoispohjalta pelkkien jäsenmaksujen turvin. Toisin kuin naisjärjestöjä, miesjärjestöjä ei tueta verovaroin. Resurssien rajallisuus rajoittaa miesjärjestöjen toimintaa ja aktiivisuutta sekä heikentää niiden vaikutusmahdollisuuksia. Tämä näkyy tasa-arvopolitiikan naisasiakeskeisyytenä. Miesten oikeudet ja ongelmat eivät saa ansaitsemaansa huomiota, kun kukaan ei ole niitä aktiivisesti nostamassa esiin. Miesjärjestöt on myös varsin pitkälti suljettu tasa-arvopolitiikan valmistelun ulkopuolelle. Tasa-arvotilaisuuksissa ja -elimissä miesjärjestöjen edustus on myös jäänyt olemattomaksi. Esimerkiksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE:n) miesjaostossa naisjärjestöillä on vahvempi edustus kuin miesjärjestöillä.
