Miesten tasa-arvo ry
- 19. maalisk. 2021
- 2 min käytetty lukemiseen

Miesten tasa-arvo ry:n tasa-arvotunnustukset 2020

Miesten tasa-arvo ry:n (MTA) palkitsee vuosittain sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä erityisesti ansioituneen toimijan tai ansioituneet tahot tasa-arvopalkinnolla. MTA:n vuoden 2020 tasa-arvopalkinnot saavat toimittaja Marja Sannikka[i] ja toimittaja Sanna Ukkola[ii]. Tasa-arvon jarruksi yhdistys valitsi terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL)[iii]. MTA:n tasa-arvopalkinnot jaetaan nyt viidettä kertaa, ja ”Tasa-arvon jarru” – tunnustus kolmatta kertaa.

Koronavirusepidemian vuoksi varsinaista palkintoseremoniaa ei valitettavasti voida suunnitellusti järjestää tasa-arvon päivänä. MTA aikoo kuitenkin järjestää sellaisen myöhemmin, kun tilanne sen sallii.

Miesten tasa-arvo ry onnittelee palkittuja!

Tasa-arvopalkintojen perustelut

Toimittaja Marja Sannikka on kiitettävästi nostanut ohjelmissaan esille poikien ja miesten tasa-arvo-ongelmia[iv]. Sannikan suorituksen arvoa nostaa entisestään se, että hän työskentelee YLE:llä, joka ei ole juuri panostanut miesnäkökulman huomioimiseen uutis- ja ajankohtaisohjelmissaan, etenkään silloin kun ohjelmien aiheet ovat jollain tapaa liittyneet sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Poliittisena toimittajana Sannikka ei ole arastellut poliittisia päättäjiä, vaan on haastanut heidät mm. perustelemaan vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta[v]. Lisäksi hän on vaivautunut perehtymään lähteisiin kriittisesti. Esimerkiksi valtioneuvoston tilaamasta vihapuheselvityksestä hän löysi sisältöä[vi], joka asetti poliitikkojen usein toistelemat väitteet siitä, kuinka vihapuhe politiikassa kohdistuisi lähinnä naisiin, hyvin kyseenalaiseen valoon.

Toimittaja Sanna Ukkola on myös tasa-arvoon liittyviä aiheita käsitellessään muistanut ottaa hyvin huomioon miesten ja poikien näkökulman[vii], mikä ei valitettavasti ole suomalaisessa journalismissa mikään itsestäänselvyys edes vuonna 2021. Ukkola on osoittanut rohkeutta ruotiessaan intersektionaalisen feminismin ylilyöntejä ja älyttömyyksiä[viii]. Ukkola ei ole tyytynyt hiihtämään muun sopulilauman perässä, vaan on kyseenalaistanut poliittisen korrektiuden ja Cancel-kulttuurin[ix] sekä tasa-arvopolitiikassa ja -keskustelussa itsestään selvyyksinä pidettyjä ”totuuksia”[x].

Tasa-arvon jarru

Vuoden 2020 tasa-arvon jarruksi MTA on valinnut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL). THL on jättänyt koronatiedotuksessaan ja rokotusjärjestyksestä päättäessään täysin huomiotta vankan tieteellisen näytön siitä, että koronavirusepidemia on miehille, lähinnä sukupuolten välisistä biologisista eroista johtuen, vaarallisempi[xi]. THL on laiminlyönnillään tarpeettomasti vaarantanut miesten hengen ja terveyden kriisiolosuhteissa.

Kun miesten elinajanodote on selvästi lyhyempi kuin naisten (vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2019 pojilla 79,2 ja tytöillä 84,5 vuotta)[xii] ja kun jopa yli 2/3-osaa työikäisinä (15–64-vuotiaana) kuolevista oli miehiä, voisi kenties kuvitella, että kansanterveydestä vastuussa olevana viranomaisorganisaationa THL panostaisi aivan erityisesti miesten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tosiasia kuitenkin on, ettei THL:llä ole tällä hetkellä käynnissä ainuttakaan tutkimusta, ohjelmaa, projektia tai hanketta, jonka nimenomaisena tavoitteena olisi miesten elinajanodotteen pidentäminen, työikäisten miesten kuolleisuuden vähentäminen tai sukupuolten välisten terveyserojen eliminoiminen. Vaikka terveyden saralla suurimmat tasa-arvo-ongelmat liittyvät nimenomaan miehiin, hoitaa THL miesten asioita vain siinä sivussa, kaiken muun ohella - jos ehtii.

THL:n tasa-arvotiedon keskus on läpeensä politisoitunut. Luotettavan ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan tasa-arvotiedon sijasta se tuottaa kritiikittömästi intersektionaaaliselle feminismille perustuvaa propagandaa[xiii]. Erityisen irvokasta on se, ettei THL.llä ollut riittäviä resursseja koronan kaltaisen kulkutautiepidemian hoitamiseen kunnialla, mutta koko koronavuoden ajan tasa-arvotiedon keskus on voinut häiriöttä jatkaa miesten ja poikien tasa-arvo-ongelmien ja oikeuksien vähättelyään. On selvää, etteivät prioriteetit ole THL:ssä oikeassa järjestyksessä. Sen tulisi keskittyä kansanterveystyöhön tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Tämän työn kannalta epäolennaiset rönsyt pitäisi lopettaa.