• Miesten tasa-arvo ry

MTA ry:n kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle

Päivitetty: maalis 18

Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle Tasa-arvoasian neuvottelukunnan kuntavaalityöryhmän kokoonpanosta


Miesten tasa-arvo ry (MTA) on pyytänyt Eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, onko Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) asettaman kuntavaalityöryhmän[i] kokoonpano tasa-arvolain[ii] säädösten mukainen. Tasa-arvolain mukaan julkisen hallinnon toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. TANE:n kuntavaaliryhmässä on kymmenen jäsentä, jotka ovat kaikki naisia. Kuntavaalityöryhmässä ovat edustettuina poliittisten puolueiden lisäksi myös Kuntaliitto ja Naisjärjestöjen keskusliitto sekä NYTKIS (Naisjärjestöt yhteistyössä ry). Ainuttakaan miesjärjestöä ei ole työryhmässä edustettuna.


Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee luoda sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. MTA katsoo, että TANE:n kuntavaalityöryhmän sukupuolijakauma ja kokoonpano on sellainen, että miesten tasa-arvo-ongelmat ja oikeudet jäävät sen toiminnassa erittäin suurella todennäköisyydellä vaille ansaitsemaansa huomiota. Työryhmän jäsenistöstä ei löydy yhtään miesten tasa-arvokysymysten asiantuntijaa.


MTA huomauttaa, että TANE on kiinnittänyt usein huomiota siihen, millainen sukupuolijakauma toteutuu esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa tai kunnanvaltuustoissa. Voisi siis kuvitella, että juuri TANE pitäisi aivan erityistä huolta siitä, että kaikissa sen toimielimissä miehet ja naiset olisivat aina tasapuolisesti edustettuina. Nyt TANE:n toiminta on räikeässä ristiriidassa tasa-arvolain hengen ja sen omien tavoitteiden ja julkilausumien kanssa. MTA katsoo, että TANE on toiminnallaan asettanut uskottavuutensa hyvin kyseenalaiseksi.


MTA muistuttaa, että niin kuntavaalityöryhmässä edustettuina olevat naisjärjestöt, kuin siellä ainakin välillisesti edustettuina olevat poliittiset naisjärjestöt, saavat vuosittain erittäin huomattavan määrän taloudellista tukea valtiolta. Yksikään miesjärjestö tai poliittinen miesjärjestö ei vastaavaa avustusta saa. Naisjärjestöt voivat taloudellisilla resursseillaan varmistaa omien tavoitteidensa pääsyn tasa-arvopoliittisiin ohjelmiin kunnallisella ja valtiollisella tasolla, kun taas miesjärjestöjen mahdollisuudet lobata tavoitteidensa puolesta ovat hyvin rajalliset. Kuntavaalityöryhmä nykyisessä kokoonpanossaan vain vääristää tätä tilannetta entisestään.


MTA toteaa, että kuntavaalityöryhmän kokoonpanossa näkyy hyvin TANE:n ja naisjärjestöjen tekevän keskenään niin tiivistä yhteistyötä, että on lopulta vaikea sanoa, missä TANE:n työ loppuu ja missä naisjärjestöjen työ alkaa. Miesjärjestöjen kanssa TANE on tehnyt erittäin vähäisessä määrin yhteistyötä.


Erityisesti merkillepantavaa on se, että varsinaiset miesasiajärjestöt, kuten MTA, on suljettu kokonaan yhteistyön ulkopuolelle. TANE:ssa ei hyväksytä kansalaisjärjestöjä, jotka uskaltavat esittää kritiikkiä poliittisia päättäjiä ja viranomaisia kohtaan. On demokraattisen päätöksenteon kannalta ongelmallista, että tasa-arvoasioissa suomalaiset viranomaiset eivät suvaitse moniäänistä, saati kriittistä kansalaiskeskustelua. Demokraattisen järjestelmän legitimiteetti ja päätöksenteon tehokkuus edellyttävät, että myös valtavirrasta poikkeavien ja perinteisiä oletuksia kyseenalaistavien näkemysten esittämiselle annetaan tilaa ja tukea. MTA kokee, että nykymuodossaan TANE muodostaa suorastaan rakenteellisen esteen sukupuolten välisten tasa-arvon edistämiselle Suomessa. Mittavia muutoksia tarvitaan.


[i] https://tane.fi/tyoryhmat-ja-hankkeet

[ii] https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

1/11