THL:n tasa-arvopäivät miesnäkökulmasta arvioituina
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on järjestänyt yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtakunnallisen tasa-arvoverkoston kanssa syksyisin Tasa-arvopäivät vuodesta 2015 alkaen. Vuoden 2018 Tasa-arvopäivät ovat siis järjestyksessään neljännet, joten tasa-arvopäivien järjestelyistä ja sisällöstä on kertynyt riittävästi kokemuksia välitilinpäätöksen tekemiseksi. Mitä mieltä Miesten tasa-arvo (MTA) ry on Tasa-arvopäivistä?
Ensimmäiset Tasa-arvopäivät järjestettiin siis lokakuussa 2015 Helsingissä. Päivillä olisi tarkoitus puhua tasa-arvopolitiikan tavoitteista ja toimenpiteistä. Tasa-arvopäivien tarkoituksena oli mm. koota yhteen tasa-arvotoimijoita, keskustella tasa-arvon edistämisen tavoitteista ja vaihtaa kokemuksia käytännön tasa-arvotyöstä. Tasa-arvopäiville olivat tuolloin tervetulleita kaikki tasa-arvoasioiden kanssa työskentelevät tai niistä kiinnostuneet. Järjestäjien etukäteen laatiman ohjelman, joka oli teemoiltaan ja esiintyjäkunnaltaan erittäin naisvaltainen (yksi seitsemästä puheenvuorosta oli miehen pitämä), lisäksi päiviin kuului ns. kokemuspörssi-osuus, jossa etukäteen ilmoittautuneet tasa-arvotoimijat saivat kertoa tasa-arvotyön kokemuksistaan. Puheenvuoropaikat, joita oli yhteensä 24, täytettiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Järjestäjät toivoivat myös mies ja poikatyön esittelyä sekä erilaisia keskustelunavauksia. Niinpä MTA ry osallistui päiviin esityksellään, jossa pureuduttiin tasa-arvoviranomaisten toimintaan tasa-arvon esteenä. Kokemuspörssistä löytyi useampia muitakin miesteemaisia esityksiä (yhteensä viisi miesteemaista esitystä 24:stä). Tasa-arvopäivien yleisö, joka koostui pitkälti järjestäjätahojen edustajista, jotka saavat tasa-arvotyöstä palkkansa, ei oikein lämmennyt miesnäkökulmaiselle tasa-arvotyön ja – tilanteen tarkastelulle.
Jälkikäteen julkisuudessa kummasteltiin, ja jopa paheksuttiin, sitä, että päivien suunnitteluun oli osallistunut 42 naista, mutta ei ainuttakaan miestä. Tuolloin järjestäjät lupasivat että tilanne korjattaisiin jatkossa ja että miestoimijatkin olisivat tervetulleita osallistumaan Tasa-arvopäivien suunnitteluun talkootyönä. Mainitsematta jäi tietysti se, että THL:n ja STM:n työntekijät osallistuivat luonnollisesti järjestelyihin palkkatyönään. Miesjärjestöjen edustajille jo osallistuminen Tasa-arvopäiviin edellyttää yleensä lomapäivien käyttämistä, sillä päivät järjestetään keskellä viikkoa parhaaseen työaikaan.
Vuoden 2016 Tasa-arvopäivien valmistelu oli julkisen kohun seurauksena avoimempaa, ja MTA ry:llä oli myös edustajansa mukana suunnitteluvaiheessa. Varsin nopeasti kuitenkin ilmeni, ettei MTA ry:n ehdottomia teemoja hyväksyttäisi Tasa-arvopäivien ohjelmaan. Edellisen vuoden miesteemaiset esitykset oli sisäpiiritietojen mukaan koettu ”hyökkääviksi”. Päivien teemaksi valittiin sukupuolen moninaisuus ja tasa-arvotyö kunnissa sekä paikallishallinnossa. Tasa-arvopäivien osallistujille oli laadittu ensimmäistä kertaa seikkaperäiset korrektin käytöksen ohjeet, joissa mm. yleistäminen, hyökkääminen ja häiritsevä tuijottaminen. Aamupäivän puheenvuoroissa miehet pääsivät ääneen vain paneelikeskusteluosiossa (kolme osallistujaa kuudesta). Iltapäivän seitsemästä teemadiskurssista kaksi oli miesteemaisia: ”Miehet ja eron jälkeinen vanhemmuus” ja Miesten ongelmia? Koulutus ja kuolema”. Kokemuspörssi-osiossa, jonka 24 paikkaa täytettiin taas ilmoittautumisjärjestyksessä, MTA ry:n edustajat puhuivat keskeisistä lainsäädännöllisistä tasa-arvo-ongelmista: asevelvollisuudesta ja uskonnolliskulttuurista syistä tehtävistä ympärileikkauksista. Kokemuspörssin 24 puheenvuorosta kaikkiaan 7 voidaan laskea miesteemaisiksi. Voidaan sanoa, että miesteemat olivat kohtuullisesti näkyvillä vuoden 2016 tasa-arvopäivillä.
Vuoden 2017 tasa-arvopäivien järjestelyissä palattiin ensimmäisestä vuodesta tuttuun salamyhkäiseen valmisteluun. MTA ry:lle ei tarjottu mahdollisuutta osallistua ohjelman suunnitteluun. Päivät järjestettiin Kajaanissa yhteistyössä Kainuun liiton kanssa. Alueellistamispolitiikan konkreettinen seuraus oli se, että MTA ry:llä ei ollut edustusta päivillä. Viranomaisille ja valtion budjetista rahoituksensa saaville naisjärjestöille matkustamisen ja majoittautumisen kustannukset eivät aseta estettä osallistumiselle, mutta puhtaasti jäsenmaksuvaroilla toimivalle kansalaisjärjestölle tilanne on toinen. Päivien teemoina olivat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus alueellisena ilmiönä sekä 30-vuotias tasa-arvolaki. Päivien puheenvuoroista (miesten osuus puhujista 5/10) tai teemasessioista ja työryhmistä yksikään ei ollut miesteemainen. Kokemuspörssi-osiota ei järjestetty.
Tämän vuoden ohjelma seuraa naisvaltaisuudessaan tuttuja polkuja. Päivän valmistelut eivät tapahtuneet avoimesti, eikä MTA ry:lle tarjottu mahdollisuutta osallistua ohjelman suunnitteluun. Päivien teemana on pohtia sitä, miten tasa-arvoa pitäisi mitata. Miehet pääsevät ääneen vain tulevan kauden hallitustavoitteita käsittelevässä paneelikeskustelussa, jossa mukana ovat tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara ja Miesjärjestöjen keskusliiton Antti Alén. Tasa-arvopäivien kahdeksasta työryhmästä ja työpajasta yksikään ei ole miesteemainen. Kokemuspörssi-osiota ei järjestetä. Sen sijaan päivillä kuullan 12 tutkimushankkeesta, joiden esittely on etukäteen järjestäjillä hyväksytetty. Näistä yksi on miesteemainen. MTA ry:llä ei ole edustusta päivillä.
MTA ry toteaa, että THL:n Tasa-arvopäivät ovat pienen ja sisäänpäin lämpiävän tasa-arvoeliitin kokoontumisajot, jonne toisinajattelijat ja etenkään valtiofeministisen tasa-arvopolitiikan kriitikot eivät ole oikeasti olleet tervetulleita. Verovaroilla kustannettavien päivien ohjelmaan pääsevät vaikuttamaan vain sisäpiirin jäsenet. Vuodesta toiseen päivillä tuntuvat toistuvan samat esiintyjät ja aiheet. Esiintyjäkaarti, ja arvatenkin suunnitteluporukka, on aina erittäin naisvaltainen. Päivien valmistelu on salamyhkäistä, eikä MTA ry:n kaltaisella kansalaisjärjestöllä ole käytännössä mitään mahdollisuutta vaikuttaa tapahtuman sisältöön. Tasa-arvopäivillä käydyt keskustelut eivät ole järin monipuolisia, moniäänisiä tai aidosti kriittisiä. Dialogin sijasta tarjolla on lähinnä monologeja. Miesten ja poikien tasa-arvo-ongelmien käsittelylle ei olla valmiita antamaan aikaa ja tilaa.
MTA ry toivoo, että THL:n Tasa-arvopäivät olisivat aidosti kaikille avoin tapahtuma, jossa tasa-arvoasioista voitaisiin keskustella asiallisesti, mutta myös kriittisesti ja monipuolisesti. Miesten ja poikien asioiden järjestelmällinen marginalisoiminen ei ainakaan edistä sitä, että tasa-arvo koettaisiin molempien sukupuolten yhteiseksi tavoitteeksi. Erilaisten näkökulmien hyväksyminen osaksi tasa-arvokeskustelua on erittäin tärkeää ja viime kädessä kaikkien etu.
