- nimetön nimi
Tänään 14.1.2013 tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun kansainväinen työjärjestö ILO kirjasi Suomen ratifioiman ILO 100 – sopimuksen saapuneeksi Geneveen ja se on siis virallinen voimaantulopäivä. Sen kunniaksi tein Miesten Tasa-arvo ry:n tukemana miehen euro – pinssin, joka kuvaa sitä, että mies saa Suomessa yhdestä tekemästään normaalista työtunnista palkkaa noin 87 % siitä, mitä naiselle maksetaan yhden normaalin työtunnin tekemisestä.
Pohjois-Uudellamaalla ilmestyvä Aamuposti kertoi uutisessaan, että ”pinssien sota on alkanut”.
Jaan 400 pinssiä kansanedustajille ja heidän eduskunta-avustajilleen. Yli 100 menee eri medioiden uutistoimituksiin, loput jaan halukkaille ilmaiseksi, kunhan pakkaus-, lähetys- ja postikulut maksetaan.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE tilasi syksyllä tuhansia ”kultaisia” naisen euro – pinssejä, joita saatte sieltä. Kuvia löytyy netistä.
__________________________________________________________
Tässä saatekirje, joka tulee pinssin mukana, lopussa tilausohje:
1. Miehet ja naiset saavat samaa palkkaa tekemäänsä normaalia työtuntia kohden
ILO hyväksyi Suomen 100-sopimuksen ratifioinnin 14.1.1963 eli 50 vuotta sitten. Tässä ensimmäinen palkkavertailu, joka on tehty ”sama palkka samanarvoisesta työstä” – periaatteella:
Vuonna 1999 miesten keskimääräiset vuosiansiot olivat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksitilaston mukaan 25 740 euroa ja naisten 21 120 euroa. STM:n tasa-arvoyksikkö sanoo, että ”on päätetty” käyttää ansiotasoindeksitilastoa. Naisten ansiot olivat siis 82,1 % miesten ansioista. Mutta tämä tilasto ei ole tasa-arvotilasto Tilastokeskuksen pääjohtajan Heli Jeskanen-Sundströmin antaman lausunnon mukaan (Dnro TK-41-274-11 STM:n selvityspyyntöön 21.2.2011; STM/788/2011). Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE tilasi 2012 lisää tuhansia ”kultaisia naisen euro” – pinssejä, vaikka kukaan ei ole todistanut, että ero kuukausiansioissa edes olisi tasa-arvo-ongelma.
ILO 100 – sopimuksen mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sukupuolesta riippumatta sama palkka. EU parlamentin päätöslauselmassa 2008/2012(INI) kohdassa G kehotetaan ottamaan huomioon tehdyt vuosityötunnit palkkavertailussa. Ajankäyttötilaston 3/1999-2/2000 mukaan miehet tekevät noin 19 % enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset. Kun huomioimme tämän, naisten keskituntiansio on 97,4 % miesten keskituntiansiosta tehtyä työtuntia kohden. Mutta ILO 100 – sopimuksen mukaan mm. sellaiset työaikojen ja työolosuhteiden perusteella maksettavat lisät, joissa ei ole sukupuolierottelua, on poistettava vertailusta. Esimerkiksi yötyötä tekeviä miehiä on kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna. Kun poistamme kyseiset lisät vertailupalkoista, saamme lopputuloksen, että normaalia tehtyä työtuntia kohden Suomessa maksetaan keskimäärin samansuuruista palkkaa miehille ja naisille. (Virhemarginaali on noin 2-3 prosenttiyksikköä.) YLE:n ohjelma, jossa käsitellään palkkatasa-arvoa, ei päässyt eetteriin, mutta löytyy täältä:
Kannattaa uhrata 10 minuuttia katsomiseen!
2. Miksi miehen euro – pinssissä on lovi ja miksi pinssi on ”hopeinen”?
Pinssissä on lovi, sillä vaikka miehet ja naiset saavatkin Suomessa keskimäärin samaa palkkaa tekemäänsä normaalia työtuntia kohden, se ei vielä ole ILO – 100 mukainen palkkavertailu.
1. Vertailupopulaatio ei ole tasa-arvomielessä sama. Miehistä puuttuu yksi ikäluokka. Se, joka on poissa kaikista Tilastokeskuksen tilastoista asevelvollisuuslain johdosta. Osa miehistä on asepalveluksessa, osa siviilipalveluksessa ja osa vankilassa. Miehet menettävät keskimäärin noin 3 % elinikäisistä tuloistaan miesten yleisen asevelvollisuuden vuoksi.
2. Eläke on osa palkkaa. EY – tuomioistuin on antanut ratkaisun 15.5.1990 C-262/88 (1), jossa eläke määritellään Rooman sopimuksen mukaiseksi palkan osaksi. Vuonna 2010 miesten palkkasumman perusteella kerättiin eläkemaksuja 11,1 miljardia euroa ja miehet saivat eläkesuorituksia 10 miljardia. Vastaavasti eläkemaksut naisten palkkasummasta olivat 7,9 miljardia euroa ja eläkkeet naisille 9 miljardia euroa. Eläke-ero tekee noin 7 % nykypalkkaan diskontattuna.
3. Naisilla on Suomessa keskimäärin alhaisempi täyden eläkkeen alkamisaika kuin miehillä. Tämä johtuu kuntasektorista, jossa noin 80 % on naisia. Kuntasektorin eläkeikää nostetaan pikkuhiljaa 63:en vuoteen, mutta siirtymäaikaa on vuoteen 2025 asti. Kuntasektorin työntekijät olisivat saaneet palkankorotuksen eläkeiän nostosta, mutta valtaosa valitsi alemman eläkeiän.Muitakin piiloetuuksia julkisen sektorin palkoissa on.
++++ Uutterammasta työnteosta johtuen miehet maksavat keskimäärin työtunnistaan ansiotuloveroa noin viisi prosenttiyksikköä naisia enemmän. Eli palkkatilille mies saa 5 % naista vähemmän palkkaa tekemäänsä työtuntia kohden verotuksen jälkeen. Se ei liene tasa-arvo-kysymys, sillä jos miehet tekisivät yhtä vähän töitä kuin naiset, he maksaisivat veroakin yhtä vähän.
Pinssi on hopeinen, koska tasa-arvoisessa palkkavertailussa miehet jäävät hopealle.
Miesten tasa-arvo ry / Pauli Sumanen
Lisätilaukset: paulisumanen miuku gmail(piste)com, hinta n+2€ (n = tilaamasi pinssien lukumäärä, esim 1 = 3€, 2 = 4€ jne
______________________________________________________________________________
- nimetön nimi
Miesten tasa-arvo ry:n hallituksen avoin kokous järjestetään Helsingissä, Kirjasto 10:n ryhmätyötilassa (Elielinaukio 2G) torstaina 15.11.2012 kello 17.30 alkaen.
Tervetuloa kaikki miesten asemasta ja oikeuksista kiinnostuneet!
- nimetön nimi
LAUSUNTO (Viite: Oikeusministeriön arviomuistio 25/2012)
JOHDANTO
Miesten tasa-arvo ry ottaa tässä lausunnossa kantaa oikeusministeriössä vireillä olevaan seksuaalirikoslain uudistukseen lähinnä siltä osin, jossa harkitaan raiskauksen määritelmän muutoksia. Tässä lausunnossa asiaa käsitellään miehen näkökulmasta heteroseksuaalisten suhteiden kautta, koska se on yleisin tilanne, jossa sukupuoliyhteys tapahtuu. Lausunto ja sen päätelmät ovat pääpiirteittäin sovellettavissa myös samaa sukupuolta olevien välillä tapahtuviin sukupuoliyhteyksiin.
LAUSUNTO
Miesten tasa-arvo ry vastustaa nimenomaisesti suostumuksen antamiseen perustuvaa määritelmää raiskaukselle. Huomattava osa molempien osapuolten vapaasta tahdosta tapahtuvista sukupuoliyhteyksistä on sellaisia, joissa nimenomaista suotumusta ei suoraan kysytä eikä anneta. Sen vuoksi raiskauksen määrittely suostumuksen antamisen kautta on tosielämästä täysin vieraantunut ja näin laki olisi todellisia tilanteita ajatellen miehelle mielivaltainen, mahdollistaen monien sellaisten seksuaalisten tilanteiden lukemisen raiskaukseksi tai raiskauksen yritykseksi, joissa miehellä ei ole ollut minkäänlaista tarkoitusta raiskata toista osapuolta.
Raiskauksen määrittely suostumuksen antamisen ympärille tekee seksuaalisesta tilanteesta miehelle lakipykäläsuorituksen, missä tilanteelle luonnollinen käyttäytyminen altistaisi miehen raiskaustuomiolle ja pakottaisi miehen toimimaan tilanteessa sellaisella lainopillisella ja sopimuksellisella tavalla, jota intiimissä, seksuaalisessa tilanteessa pidetään vieraana.
Seksuaalisia tilanteita on hyvin erilaisia ja joskus osapuolten halut ovat eriäviä esimerkiksi yhdyntään ryhtymisen osalta. Miehen oikeudellisen aseman kannalta on kohtuullista, että miehellä on oikeus kuulla toisen osapuolen kielteinen halu sukupuoliyhteyteen jo valmiiksi seksuaalisia piirteitä omaavassa tilanteessa, kun toinen osapuoli on kykenevä halunsa ilmaisemaan ja kun tilanteessa ei ole sellaisia piirteitä, joiden vuoksi toisella osapuolella olisi syytä pelätä kielteisen halunsa ilmaisua. Miehellä pitää olla oikeus tietää, että toinen osapuoli ei ole suostuvainen seksiin, ennenkuin hänen voidaan katsoa syyllistyneen raiskaukseen.
Seksuaalinen tilanne kehittyy sukupuoliyhteydeksi usein asteittaisen, tunnustelevan toiminnan kautta, jolla tavallaan haetaan toisen osapuolen suostumusta toiminnan jatkamiselle tai syventämiselle. Useinkaan suostumusta ei nimenomaisesti anneta missään vaiheessa ennen sukupuoliyhteyttä. Ihmisten aktiivisuuden taso seksuaalisissa tilanteissa vaihtelee tilanteista ja persoonista riippuen, joten tekoa ei voida määritellä raiskaukseksi myöskään siten, että toinen osapuoli ei ole nimenomaisesti antanut suostumusta ja on ollut tilanteessa passiivinen. Suostumus toiminnan jatkamiselle päätellään usein siitä, että toinen osapuoli ei ilmaise suostumuksen puutetta.
Miesten tasa-arvo ry korostaa ns. hyväntahtoisessa, seksuaalisväritteisessä tilanteessa kahden lain edessä riitävän iän omaavan ihmisen kykeneväisyyttä ja vastuuta ilmaista kielteisen halunsa seksuaalisessa tilanteessa. Yhtälailla korostamme kummankin osapuolen oikeutta saada tietoonsa toisen kielteinen tahto ja mahdollisuutta tietoisena toisen kielteisestä tahdosta noudattaa sitä, ennenkuin sukupuoliyhteys voidaan katsoa raiskaukseksi.
Lainsäädännössä voidaan tehdä tästä poikkeukseksi tilanteet, joissa toinen osapuoli on estynyt ilmaisemaan tahtoaan (esim. sammuminen), häneen kohdistuu väkivaltaa tai sen uhkaa, häntä on uhkailtu tai tilanne on sillä tavalla äkkiarvaamaton ja tavallisuudesta poikkeava, ettei toisella osapuolella voida katsoa olleen aikaa tai mahdollisuutta ilmaista kielteistä tahtoaan.
Miesten tasa-arvo ry on huolestunut kannanotoista, joissa nähdään ongelmaksi se, että syytettyä vastaan pitäisi olla näyttöä. Raiskaus on kansalaisten keskuudessa vastenmielinen rikos eikä siitä pidä voida tuomita pelkän väitteen perusteella silloin kun syytetty kiistää syyllistyneensä raiskaukseen. Syyttömälle annettu raiskaustuomio vie miehen kunnian, vaurioittaa siihen asti rakennettua elämää ihmissuhteista taloudelliseen asemaan sekä vaikeuttaa mielekkään elämän rakentamista myös tuomion kärsimisen jälkeen. Lisäksi syyttömälle annettu raiskaustuomio voi aiheuttaa vakavia mielenterveydellisiä sekä henkilön omaan seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia.
Raiskauksen määritelmä pitää olla kirjoitettu niin, ettei siihen voi syyllistyä tietämättään, koska tuomion aiheuttamat kielteiset seuraukset tuomitun henkilön tulevaisuutta ajatellen saattavat ovat hyvin suuria.
Mikäli päädytään muuttamaan raiskauksen määritelmää enemmän suostumuksen puutetta ilmentäväksi, Miesten tasa-arvo ry painottaa ns. hyväntahtoisessa seksuaalisessa tilanteessa miehen oikeutta saada selkeästi tietoonsa toisen osapuolen suostumuksen puute ja mahdollisuutta noudattaa toisen ilmaisemaa suostumuksen puutetta, ennenkuin teko voidaan lukea raiskaukseksi.
Miesten tasa-arvo ry
_______________________________________________
Loppukaneetti
Oikeusministeriön lausuntotiivistelmästä käy ilmi, että Miesten Tasa-arvo ry:n lausunto asiasta tuli tarpeeseen, sillä monet lausunnon laatineet eivät olleet pohtineet asiaa miesnäkökulmasta ollenkaan, vaikka mies on valtaosassa sukupuoliyhteyksiä toinen osapuoli joka varsinkin heterosuhteissa kantaa lähes kaiken oikeudellisen riskin.
Lausuntotiivistelmässä oli ehdotettu lain muodoksi että ”sukupuoliyhteys ilman kummankin osapuolen tahtoa on raiskaus” . Tahto on subjektiivinen käsite, tahto voi muuttua tapahtuman aikana eikä ihminen kaikissa tilanteissa edes tiedä mitä todella tahtoo. Pidemmissä suhteissa voi toisella osapuolella esiintyä haluttomuutta, jolloin aitoa tahtoa sukupuoliyhteyteen ei edes ole. Silti toinen voi suostua tekoon miellyttääkseen toista. Tahto on oikeusvarmuuden ja kohtuullisuuden kannalta huono vaihtoehto ilmaisemaan sitä, mikä on raiskaus ja mikä ei. Lisäksi sen merkitys on jo eri, kuin sanan suostumus.
Lausuntotiivistelmässä nousi esiin ehdotus lisätä teon törkeäksi muuttavaksi tekijäksi uhrin ja tekijän läheisen suhteen. Tässä kohtaa pyytäisimme huomioimaan kohtuuttomien tilanteiden synnyn jos raiskauksen määritelmänä on se, että suostumusta sukupuoliyhteyteen ei ole annettu. Parisuhteissa toisen koskettelemista ja hyväilyä pidetään yleisesti hyväksyttävänä ilman etukäteistä hyväksyntää teolle. Toisen kieltäytyminen nähdään yleisesti rajana, missä senhetkinen toiminta pitää lopettaa. Esimerkkinä tilanne, jossa parisuhteessa naista on alettu hyväillä sormin sukupuolielimistä osana muuta hyväilyä ja sitten on paljastunut, ettei nainen olisi tällaista sormin tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä halunnutkaan ja mies siihen toiminnan lopettanut. Onko tässä kohtuullisuus-periaatteen mukaista kohdistaa mieheen kaikki ne seuraukset, jotka tuomituksi tuleminen törkeästä raiskauksesta tuo miehen elämään niin suoranaisesti kuin välillisesti, koska teko oli saattanut tapahtua ilman naisen antamaa suostumusta? Onko kohtuullista, että miehen pitäisi lain mukaan pitää itseään raiskaajana?
Lain tehtävä on tässä määritellä, missä vaiheessa usein arkipäiväinenkin seksuaalinen teko muuttuu vakavaksi rikokseksi. Laki kertoo, milloin ihmisen pitää epäillä joutuneensa rikoksen uhriksi ja toisaalta, milloin ihmisen pitää ajatella itseään rikoksen tehneenä. Normaalin toiminnan ja vakavan rikoksen välinen ero pitää olla selvä ja inhimillisyyteen kuuluva erehdys tulkinnanvaraisissa tilanteissa pitää myös ottaa huomioon.
Miesten tasa-arvo ry vaatii miesnäkökulman huomioimista ja sen ottamista huomioon raiskauksen määritelmästä säädettäessä.
