- Miesten tasa-arvo ry
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaisi vuotuisen tasa-arvolistauksen. Suomi yltää sijalle neljä. Miesten tasa-arvo ry on tiedustellut, millä tavalla EIGE ottaa huomioon miehille pakollisen asevelvollisuuden. EIGE:n vastaus on ytimekäs: ei mitenkään. On kyseenalaista voisiko Suomi olla tasa-arvon kärkimaa, jos veroluonteinen, miehille pakollinen asevelvollisuus otettaisiin huomioon.
Voimmeko kuvitella, että Suomi määräisi naisille pakollisen emäntäkoulun ja olisi silti tasa-arvomittausten kärkipaikoilla? Nuoret miehet lähtevät opiskelemaan, naiset lähtevät pakkolaitokseen. Vaatteet ovat kaikilla samat, kuten myös hiustyyli. Yksityisyyttä ei juurikaan ole eikä liioin vapautta. Silloin tällöin joku kuolee. Mielenterveys järkkyy useilla eivätkä jotkut palaa kunnolla raiteilleen. Loukkaantumiset ovat yleisiä. Järjestelmä olisi mitä ilmeisimmin perustuslain vastainen. Voisiko Suomi silti keikkua tasa-arvossa sijalla 4?
Asevelvollisuuden seuraukset ovat kauaskantoiset. Opiskelut viivästyvät ja pääsykokeisiin luku hankaloituu. Koulutustaso jää useilla miehillä alemmaksi, koska opiskelupaikkaa ei jakseta hakea vuosi toisensa perään. Ansionmenetys matalamman koulutustason ja lyhyemmän työuran vuoksi on arvioitu välille 50 000 € – 150 000 € koko työuran ajalta. EIGE ei huomioi tätä millään tavalla.
Mittaustavalla on merkitystä
EIGE:n tasa-arvomittari sisältää muitakin suuria ongelmia. Mittari on rakennettu siten, että se häivyttää tasa-arvon eroja korkean elintason maissa. Se painottaa yleistä hyvinvointia eli mm. korkeaa koulutuksen ja terveydenhoidon tasoa. Tästä syystä maa, jossa sukupuolet ovat eriarvoisia, mutta elintaso on korkea, näyttää EIGE:n mittarilla tasa-arvoiselta. Suomi on yksi näistä maista.
Jos sukupuolten väillä repeävät vaikkapa terveyserot, mutta yleinen taso on korkea, EIGE:n mittari ei näe ongelmaa. Sama pätee koulutukseen. Suomi on kaikista OECD-maista epätasa-arvoisin koulumenestyksen suhteen, poikien tappioksi. EIGE:n mittaustapa on liian sokea tällaiselle epätasa-arvolle. Erään toisen instituution mittari (BIGI) perustuu kolmelle asialle: terveet elinvuodet, pääsy koulutukseen sekä tyytyväisyys elämään. Tällä mittapuulla Suomi tippuu monta kymmentä sijaa. Miesten hyvinvointi laahaa jäljessä.
Mitä merkitystä harhaanjohtavalla tuloksella on?
EIGE:n tasa-arvoranking saa valtavaa julkisuutta ja sille annetaan suuri painoarvo. Suomen sijoitusta käytetään ohjenuorana tasa-arvopolitiikkaa muotoiltaessa. Vääristynyt tulos vie huomion pois todellisista ongelmista ja antaa perusteettoman tunteen asioiden hyvästä tilasta. Poikien ja miesten ongelmat ohitetaan, koska tällainen julkisuus ei niitä tunnista.
Miesten tasa-arvo ry peräänkuuluttaa faktoihin pohjautuvaa tasa-arvotutkimusta ja -keskustelua. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE ei valintojensa tai kotisivujensa perusteella tunnu kompetentilta tasa-arvotoimijalta vaan naisasialiikkeeltä. Maiden ja sukupuolien vertailussa on ehdottomasti huomioitava suomalaisten miesten ilmaiseksi tekemä maanpuolustustyö.
Miesten tasa-arvo ry (MTA) toteaa, ettei Suomen aborttilainsäädännön uudistamisessa ole huomioitu miesnäkökulmaa ja uudistuksen vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tämä on ongelmallista, sillä yhdenvertainen vanhemmuus on todella mahdollista vain, jos lainsääntö on tasa-arvoa edistävää, ei sitä vähentävää.
Uudistuksen keskeinen sisältö, eli aborttioikeuden mahdollistaminen naisille aina 12:een raskausviikkoon saakka ilman mitään perusteluja, ei itse asiassa ole kovin radikaali, sillä käytännössä abortin on Suomessa tähänkin saakka saanut aina halutessaan. Lainmuutos vain virallistaa olemassa olevan tilanteen. Muutos kuvastaa hyvin myös Suomessa vallitsevaa asennoitumista vanhemmuuteen: naisten osalta kyse on oikeudesta saada omia biologisia jälkeläisiä kaikin käytettävissä olevin keinoin (hedelmöityshoitolaki) ja oikeudesta olla tulematta äidiksi vasten tahtoaan (aborttilaki). Miehillä ei sitä vastoin ole kumpaakaan oikeutta, vaikka lainsäädännöllisesti miehille olisi mahdollista molemmat oikeudet antaa. Sijaissynnytysjärjestelyt on Suomessa kielletty. Mies voi myös joutua isäksi vasten tahtoaan. Hän voi jopa joutua vastuuseen sellaisen lapsen elatuksesta, jonka isä hän ei edes ole (vanhemmuuslaki). Kuten suomalaisessa valtiofeminismissä on ollut tapana, vain naisilla on oikeuksia, ja miehillä on vain velvollisuuksia.
MTA vaatii tämän epäsuhdan korjaamista lainsäädäntöä muuttamalla. Suomessa on sallittava sijaissynnytysjärjestelyt, myös miespareille ja yksinäisille miehille. Miehellä on oltava oikeus päättää itsenäisesti siitä, haluaako hän isäksi vai ei. Tämän mahdollistamiseksi miehellä on oltava aina 12:sta raskausviikkoon saakka oikeus irtisanoutua isyydestä (juridinen aborttioikeus). Nainen voi tietenkin tehdä omat ratkaisunsa edelleen yhtä itsenäisesti kuin tähänkin asti. Jos miestä ei ole todistettavasti informoitu raskaudesta ja tulevasta isyydestä ennen edellä mainittua aika rajaa, miehellä on oltava oikeus irtisanoutua isyydestä myös tämän aikarajan jälkeen. On lapsen etu, että hän oikeasti syntyy toivottuna. Miesten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen isyyden suhteen on välttämätöntä yhdenvertaisen vanhemmuuden toteuttamiseksi. Lasten hankkiminen on päätös, joka parisuhteen molempien osapuolten on tehtävä yhdessä, toisen osapuolen näkemyksiä kunnioittaen ja kuunnellen.
Tuore vanhemmuuslaki on MTA:n mielestä täysin epäonnistunut. Isyyshuijaukset ovat edelleen mahdollisia. Lainsäätäjä suojelee huijareita ja hyväksikäyttäjiä lapsen oikeuksien kustannuksella. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus tuntea omat vanhempansa. Tämän oikeuden toteutumisen varmistamiseksi kaikki aikarajat isyyden kumoamiskanteille on poistettava. Kaikille lapsille on teetettävä heti syntymän jälkeen dna-testi sen varmistamiseksi, että isäksi väitetty mies voi varmistua isyydestään.
MTA katsoo, että epäsuhta miesten ja naisten vanhemmuuteen liittyvissä oikeuksissa ja velvollisuuksissa on viipymättä korjattava. Tilanne, jossa miesten itsemääräämisoikeus ei ole yhtä suuri kuin naisten on epätasa-arvoinen. Se ei ole mikään väistämätön seuraus sukupuolten välisistä biologisista eroista, vaan se johtuu miehiä syrjivästä lainsäädännöstä.
Suomessa tehtiin vuonna 2021 noin 7 600 raskaudenkeskeytystä eli aborttia. MTA toteaa, että poliittisena tavoitteena pitäisi olla aborttien määrän selvä vähentäminen nykyisestä. Aborttien tekeminen kuormittaa terveydenhuoltoa, eikä niiden pitäisi olla mikään jälkikäteinen ehkäisykeino. Suurelta osin niiden tekeminen olisi voitu välttää, jos vain ehkäisystä olisi huolehdittu kunnolla. Kun seksuaalivalitusta on tarjolla yllin kyllin ja kun ehkäisy on monin paikoin Suomessa suorastaan maksutonta nuorille, alkavat selitykset sille, miksi aborttiin on ylipäätään päädytty, käydä vähiin.
- Miesten tasa-arvo ry
Miesten tasa-arvo ry (MTA) pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko tasa-arvovaltuutettu toiminut lain mukaisesti, kun hän on päättänyt[i] olla puuttumatta raja- ja merivartijakoulun mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivään pääsykoepisteytykseen.
MTA katsoo, että rajavartijakoulun pääsykokeiden pisteytys on mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivä, sillä naishakijat saavat pelkästään oman sukupuolensa vuoksi yhden lisäpisteen hakuprosessissa[ii]. Pätevämpi ja parempi mieshakija voi siis jäädä naishakijan taakse vain sukupuolensa takia.
Suomessa perustuslaki kieltää ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Tasa-arvolaki puolestaan velvoittaa viranomaiset kaikessa toiminnassaan edistämään sukupuolten välisen tasa-arvoa. Erityisesti on muutettava niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvolain mukaan viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen kiinnittäen erityistä huomiota oppilasvalintoihin. Laki koskee myös tasa-arvovaltuutettua, jonka velvollisuutena on puuttua opiskelijavalinnoissa ilmenevään sukupuolisyrjintään.
MTA kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että tasa-arvovaltuutettu on aiemmin puuttunut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintoihin ja vienyt niitä koskevan hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä sukupuolikiintiöt sen varmistamiseksi, että liikunnanopettajiksi saataisiin myös miehiä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi tämän tapauksen osalta, että oppilasvalintojen tulee perustua yksilöllisiin, ei sukupuoleen liittyviin seikkoihin. Tasa-arvolain esitöiden mukaan koulutukseen hakeville ei saa syntyä edes sellaista vaikutelmaa, että valinnassa suositaan miehiä tai naisia. Tasa-arvon edistäminen ei liioin tarkoita sitä, että koulutukseen olisi valittava yhtä paljon miehiä ja naisia. Yhdenvertaisuus – ja tasa-arvolautakunta piti Jyväskylän liikuntatieteellisen pääsykokeiden sukupuolikiintiöitä ongelmallisina myös sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten kannalta.
Tasa-arvovaltuutettu ei ole halunnut puuttua raja- ja merivartijakoulun mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivään pistetykseen, sillä naishakijoita suosivan pisteytyksen on väitetty olevan vain väliaikainen toimi, jolla on ollut tarkoitus lisätä naisten osuutta rajavartiolaitoksen henkilöstössä. Kuten yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunta on todennut, ei alan sukupuolijakauman tasoittamisen tavoittelu oikeuta tasa-arvolain syrjintäkiellosta poikkeamista. Syrjintää ei voi liioin pitää väliaikaisena, kun sen käytön lopettamiselle ei ole ilmoitettu mitään selvää aikarajaa. On vain ilmoitettu, että mieshakijoiden syrjinnästä voitaisiin luopua siinä vaiheessa, kun rajavartiolaitoksen sotilasviroissa vähintään 10 prosenttia on naisia. Voi olla, ettei tämä tavoite toteudu koskaan, joten sukupuolisyrjintä voi käytännössä olla ikuista.
Mieshakijoiden syrjiminen sillä perusteella, että Suomessa on voimassa vain miehiä koskeva, eli sukupuolen perusteella syrjivä, asevelvollisuus, johon tasa-arvovaltuutettu ei ole halunnut mitään muutosta, ei oikeuta mieshakijoiden syrjintää, sillä kaikilta raja- ja merivartijakoulun hakijoilta edellytetään joko asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa asepalvelus vapaaehtoisesti vuodesta 1995 saakka, eli lähes kolmenkymmen vuoden ajan.
Raja- ja merivartijakoulun hakijoiden sukupuoliperusteinen pisteytysjärjestelmä on tietysti ongelma myös sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten hakijoiden kannalta. Eli se on samalla tavalla ongelmallinen, kuin Jyväskylän liikuntatieteellisen pääsykokeiden sukupuolikiintiöt olivat. Tätä ongelmaa tasa-arvovaltuutettu ei kuitenkaan jostain syystä näytä huomioivan lainkaan.
MTA toteaa lisäksi, etteivät raja- ja merivartiokoulun naishakijoiden ole voitu osoittaa olevan millään tavoin mieshakijoita heikommassa asemassa tai syrjittyjä. Päinvastoin heitähän suositaan hakukokeessa, jonka fyysiset kuntoon liittyvät vaatimukset ovat naishakijoiden kohdalla selvästi alhaisemmat kuin mieshakijoiden. Kuitenkin niin nais- kuin miesrajavartijoiden odotetaan kykenevän suoriutumaan yhtä lailla työnsä fyysisistä haasteista. Raja- ja merivartiokoulu ei valitse hakijoista parhaita tai tee valintaa yksilöllisin perustein, vaan sukupuoleen liittyvien syiden perusteella.
Tasa-arvovaltuutettu on puolustellut mieshakijoita syrjiviä fyysisen kuntoon liittyviä vaatimuksia niin raja- ja merivartiokoulun kuin poliisiammattikorkeakoulun osalta sillä, että sukupuolten väliset keskimääräiset erot fyysisessä suorituskyvyssä on otettava huomioon. Jos tämä on hyväksyttävä linja, miksi miesten ja naisten keskimääräisiä eroja ei yhtä lailla oteta huomioon jokaisessa pääsykokeen osiossa. On olemassa yllin kyllin tutkimus- ja tilastotietoa, joka esimerkiksi osoittaa, että naisten kielelliset valmiudet ovat keskimäärin paremmat kuin miesten. Näin ollen myös pääsykokeen kielellisiä valmiuksia testaavassa osiossa mieshakijoilta pitäisi vaatia vähemmän. Kun fyysisessä osiossa tasoitus tehdään naisten eduksi, on kielellisessä osiossa tasa-arvoista vaatia tasoitusta mieshakijoiden eduksi. Kun näin ei tehdä, on pääsykoe tosiasiassa mieshakijoita sukupuolen perusteella syrjivä. Miksi tasa-arvovaltuutettu ei ole puuttunut tähän?
MTA katsoo, että ainoa syy, miksi tasa-arvovaltuutettu ei ole halunnut puuttua raja- ja merivartijakoulun hakuprosessissa tapahtuvaan sukupuolisyrjintään, on se, että syrjityiksi tulevat miehet. Tasa-arvovaltuutettu on toistuvasti osoittanut olevansa haluton puuttumaan miehiin ja poikiin kohdistuvaan sukupuolisyrjintään. Tasa-arvovaltuutettu puuttuu sukupuolisyrjintään käytännössä vain niissä tilanteissa, joissa se kohdistuu naisiin tai tyttöihin. Miesvaltaisilla aloilla tapahtuvaa mieshakijoiden sukupuolisyrjintää tasa-arvovaltuutettu tukee kaikin keinoin, mutta samaan aikaan hän ihan yhtä kiihkeästi vastustaa kaikkia toimenpiteitä, joilla miesten määrää voitaisiin edes vähän lisätä naisvaltaisilla aloilla, kuten opettajankoulutuksessa. Tällainen asenteellisuus ja puolueellisuus on tietenkin todella tuhoisaa viranomaisten, eikä ainoastaan tasa-arvovaltuutetun itsensä, uskottavuudelle ja legitimiteetille.
[i] https://tasa-arvo.fi/-/naispuolisille-hakijoille-myonnettava-yksi-lisapiste-rajavartijan-peruskurssin-opiskelijavalinnassa-on-perusteltua-tas-110-2022-annettu-1.9.2022- [ii] https://raja.fi/documents/44957406/56217191/Rajavartijan-peruskurssin-hakuopas-2022.pdf/6b1865be-1ea9-529b-b362-c7b7504de6dc/Rajavartijan-peruskurssin-hakuopas-2022.pdf?t=1645179545159
