- nimetön nimi
- 13.2.2020
- 3 min käytetty lukemiseen
1. Gender Equality indicators and metrics
The key problem in EU’s gender equality efforts is the indicators and metrics being utilized. Instead of indicating how men and women fare on different aspects, EIGE metrics only emphasize whether women fare worse than men on those aspects. Even though men may fare much worse than women in some areas of life, this is not reported as a gender equality issue; conclusions instead state that gender equality has been achieved. This bias in the way information is portrayed shall be eliminated.
The Gender Equality indicators that are selected in EU’s Gender Equality work tell very little about issues affecting men and women in each member state. The Basic Indicator of Gender Inequality (https://bigi.genderequality.info/) is an attempt at remedying this shortcoming. It aims at evaluating how well Gender Equality has been achieved for everyone. Its conclusions emphasize how, with the exception of Italy, the situation of women is better than men’s in all EU countries. Gender Equality therefore ought to be evaluated in ways that measure its achievement level for everyone, and not only using a handful of criteria that conveniently support a small elite’s gendered composition.
2. Labor Market Participation
According to EU’s Gender Equality Strategy, women’s lesser presence on the labor markets is considered a Gender Equality issue, yet men’s lesser academic success is not acknowledged as a Gender Equality issue. The Gender Equality Strategy shall pay particular attention to boys’ lesser academic success and young men’s social exclusion in EU countries. Gendered differences in academic success and school performance constitute a Gender Equality issue with severe long-term consequences. For instance, in Finland, one out of eight boys completing comprehensive school cannot write or read adequately. PISA rankings show that differences between boys and girls are among the widest among OECD countries, and the situation has worsened every year. Men are also visibly under-represented in higher education in all EU countries.
The share of young men in social exclusion is a significant problem in all EU countries. In Finland, as much as one fifth of 20-25 year old men is neither working or studying. We strongly believe that one cause of this symptom is that Gender Equality metrics are focused on women and Gender Equality policies are strictly focused on improving women’s situation, which is why we feel that EU’s Gender Equality work’s focus ought to measure true Gender Equality.
3. Violence
The Finnish bird’s eye view on violence shows that a far greater share of violence is against men than against women, and that the more brutal the type of violence, the more likely it is against men. The same can certainly be said for all EU countries. Men also face as much domestic violence as women (at least in Finland).
The most efficient way of preventing violence is to oppose all forms of violence against everyone, instead of only opposing violence against women. The mere existence of international treaties and initiatives on violence against women shall not be considered as an obstacle to acknowledging violence against men. The goal shall be to create a violence-free culture, instead of perpetuating the current focus on gender-based violence.
EU shall take interest in factual data on violence against both men and women, instead of perpetuating its ideological stance on the issue. Research on the manifestation of violence and on services available to victims and perpetrators must be performed from gender-neutral starting points. In order to achieve balance in its strategies, EU must commit itself to investigating the prevalence of violence against men, including domestic violence, in all EU member states.
4. Equality before the Law
In EU countries, men and women are not equal before the Law. For instance, in Finland, the legislation discriminates against men; conscription only affects men. We find it awkward that EU wants to improve the situation of all women all around the world, and yet allows its own member states to enforce entirely different legal status onto its citizens depending on their gender. Gender Equality issues especially affecting men must be taken seriously, too.
5. Income Equality
A key point in EU’s Gender Equality Strategy is the Gender Pay Gap between men and women. The large differences between genders that are presented correspond to Eurostat’s traditional method for producing comparative data between EU member states. However, this method doesn’t comply with EU’s Equal Pay Directive for measuring the Gender Pay Gap.
EU shall better instruct its member states towards uniform methodology and criteria for measuring the Gender Pay Gap. The key point shall be to measure actual hours worked.
- nimetön nimi
- 12.2.2020
- 3 min käytetty lukemiseen
1. Tasa-arvon mittarit ja indikaattorit
Keskeinen ongelma EU:n tasa-arvotyössä ovat sen käyttämät mittarit ja indikaattorit tasa-arvolle. Sen sijaan, että EIGE:n mittarit ilmaisisivat, miten miehillä ja naisilla menee eri elämänalueilla, ne ilmaisevat ainoastaan sen, jos naisilla jonkin mitattavan asian suhteen on vajetta miehiin nähden. Vaikka miehillä menisi kuinka huonosti naisiin nähden joillakin mitatuilla elämänalueilla, ei tätä raportoida tasa-arvoon liittyvänä asiana, vaan todetaan tasa-arvon tällöin toteutuvat miesten ja naisten välillä. Tällaisen vinon informaation tuottamisen asetelmasta tulee päästä pois.
Tasa-arvoa ilmaiseviksi indikaattoreiksi on EU:n tasa-arvotyössä valittu tekijöitä, jotka kertovat hyvin vähän kaikkia miehiä ja naisia kussakin jäsenmaassa koskettavista asioista. Basic Indicator of Gender Inequality (https://bigi.genderequality.info/) sen sijaan on yksi yritys ratkaista tämä ongelma. Se pyrkii arvioimaan tasa-arvon toteutumista kaikkia koskettavalla tavalla. Sen mukaan kaikissa EU-maissa, Italiaa lukuunottamatta, naiset ovat miehiin nähden parempiosaisia. Tasa-arvon toteutumista tulisikin ennemmin arvioida kaikkia ihmisiä koskettavalla tavalla sen sijaan, että keskitytään hyvin pienen eliitin tietynhetkisiin sukupuolijakaumiin.
2. Työelämään osallistuminen
Tasa-arvostrategian mukaan naisten vähäisempi osallistuminen työelämään on sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta ongelma, mutta miesten huonompaa koulumenestystä ei tasa-arvo-ongelmaksi jostain syystä tunnusteta. Tasa-arvostrategiassa on kiinnitettävä erityisesti huomio poikien huonompaan koulumenestykseen ja nuorten miesten syrjäytymiseen EU-maissa. Sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ja koulumenetyksessä muodostavat vakavan ja kauaskantoisen tasa-arvo-ongelman. Esimerkiksi Suomessa joka kahdeksas peruskoulun päättävistä pojista ei osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla. Pisa-tutkimuksissa suomalaisten poikien ja tyttöjen väliset erot ovat OECD-maiden suurimmat, ja tilanne on poikien kannalta vain mennyt vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Korkeakoulutuksessa miehet ovat selvästi aliedustettuja kaikissa EU-maissa.
Nuorten miesten osuus syrjäytyneistä on sitä vastoin huomattava ongelma EU-maissa: Suomessa jopa viidennes 20–25-vuotiaista ei opiskele tai käy töissä. Uskomme, että näiden poikien ja miesten oirehtimisten yhteisenä nimittäjänä on vain naiserityisiin tasa-arvomittareihin ja vain naisten aseman parantamiseen keskittyvä tasa-arvopolitiikka ja siksi koko tasa-arvotoimintaa pitäisi arvioida uudelleen todellisen tasa-arvon näkökulmasta.
3. Väkivalta
Suomalaisen väkivallan kokonaiskuva on, että miehiin kohdistuu paljon enemmän väkivaltaa kuin naisiin, ja mitä vakavammasta väkivallasta on kyse, sitä todennäköisemmin se on kohdistunut mieheen. Samansuuntainen on varmasti tilanne kaikissa EU-maissa. Myös parisuhteissa miehet kohtaavat väkivaltaa yhtä usein kuin naiset (ainakin Suomessa).
Tehokkainta väkivallan ehkäisytyö on, kun samanaikaisesti vastustetaan väkivaltaa kokonaisuutena sen sijaan, että keskityttäisiin vain naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Kansainvälisten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisemään pyrkivien sopimusten ei tule antaa olla esteenä myös miehiin kohdistuvan väkivallan huomioimiselle. Pyrkimyksenä tulee olla luoda väkivallattomuuden kulttuuria kaikkinensa, ei jumittua EU:ssa tällä hetkellä omaksuttuun ”gender based violence” -näkökulmaan.
EU:n on syytä kiinnostua enemmän väkivallan todellisista luvuista miehiin ja naisiin kohdistuen sen sijaan, että toimitaan ideologialähtöisesti. Sekä tutkimuksia väkivallan ilmenemisestä, että palveluja väkivallan eri osapuolille on syytä tehdä tasa-arvoisista lähtökohdista käsin. Jotta nykyisiin painotuksiin nähden korjaaviin linjauksiin päästään, on EU:n tasa-arvostrategiassa sitouduttava selvittämään miehiin kohdistuvan väkivallan, mukaan lukien parisuhdeväkivallan, yleisyys EU:n jäsenmaissa.
4. Yhdenvertaisuus lain edessä
EU-maissa miehet ja naiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa lain edessä. Esimerkiksi Suomessa lainsäädäntö on miehiä sukupuolen perusteella syrjivää. Asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä. On erikoista, että EU haluaa parantaa kaikkien maailman naisten olosuhteita, mutta sallii jäsenmaidensa asettaa kansalaisensa täysin eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Myös mieserityisiin tasa-arvokysymyksiin tulee suhtautua vakavasti.
5. Palkkatasa-arvo
EU:n sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevassa strategiassa keskeinen asia ovat miesten ja naisten väliset ”palkkaerot”. Esitetyn suuntaiset isohkot erot sukupuolten välillä vastaavat Eurostatin perinteistä tapaa tuottaa keskenään vertailtavaa tilastodataa EU:n eri jäsenmaista. Tämä tapa tarkastella ei kuitenkaan täytä EU:n samapalkkaisisuusdirektiivin vaatimuksia palkkaerolaskelmille.
EU:n tulisikin ohjeistaa jäsenmaitaan kriteerit täyttävästä yhtenäisestä tavasta tehdä tasa-arvoinen palkkakartoitus. Keskeinen tekijä tässä on, että tosiasiassa tehdyt työtunnit tulisivat huomioiduksi.
- nimetön nimi
- 30.1.2020
- 2 min käytetty lukemiseen
Maailman talousfoorumissa Davosissa pääministeri Sanna Marin korosti lainsäädännön merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä[i]. Samaan aikaan kotimaassa olemme saaneet lukea Ilta-Sanomista, kuinka isyyshuijauksen uhriksi joutunut ”Risto” joutuu maksamaan toisen miehen lapsen elatusmaksuja[ii]. Aikanaan vieras lapsi myös perii ”Riston”, jonka unelmat omista lapsista ja omasta perheestä on murskattu. Tämä ei ole oikein, eikä kohtuullista. Nykyinen isyyslaki[iii] suojelee hyväksikäyttäjiä ja huijareita. Isyyslaki ei ole sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä, vaan miehiä ja isiä sukupuolen perusteella syrjivä.
Näin ei kuitenkaan tarvitsisi enää vuonna 2020 olla. Kun isyyslakia viimeksi vuonna 2015 uudistettiin, Miesten tasa-arvo ry esitti, että isyysolettamasta tulisi luopua kokonaan ja että isyys pitäisi aina lapsen syntyessä varmistaa automaattisella DNA-testauksella[iv]. Näin olisi voitu varmistua siitä, ettei ketään enää huijattaisi tai hyväksikäytettäisi. Valitettavasti isyyslain uudistaminen jäi todella pahasti puolitiehen, eikä tieteellisen ja teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia suostuttu hyödyntämään kaikessa laajuudessaan.
Isyyslaissa näkyy edelleen se, että suomalaiset lainsäätäjät ovat asettaneet kaiken muun edelle naisen / äidin edun. Tämä ei voi olla tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen lainsäädännön lähtökohta. Toisin kuin isyyslakia säädettäessä on oletettu, ei lapsen etu ole suinkaan automaattisesti identtinen äidin edun kanssa. Koska lapsi on heikommassa asemassa oleva osapuoli, on hänen etunsa aina asetettava lainsäädännössä äidin edun edelle. Lapsen etu ei ole se, että häntä, tai ketään muutakaan, huijataan ja hyväksikäytetään. Lapsella on kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen, jota Suomi on sitoutunut noudattamaan, mukaan oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Miesten tasa-arvo ry vaatii, että isyyslaki avataan uudelleen arvioitavaksi ja että se uudistetaan niin, ettei laki enää mahdollista miesten hyväksikäyttöä ja huijaamista. Isyysolettamasta on luovuttava ja DNA-testit on otettava automaationa käyttöön, jotta isyydestä voidaan aina varmistua. Sukupuolten tasa-arvoa edistävään lainsäädäntöön pääministerin puheilla sitoutunut hallitus on velvollinen lunastamaan lupauksensa.
[ii] https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006388889.html, https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006372823.html
