top of page
    • 21. marrask. 2019
    • 2 min käytetty lukemiseen

Slush, startupit ja tasa-arvo

Tällä viikolla Helsingissä vietetään startup-tapahtuma Slushia[i]. Tapahtuman alla suurinta huolta mediassa on tuntunut aiheuttavan se, että startup-yritykset, etenkin teknologiasektorilla, ovat hyvin miesvaltaisia.[ii] Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämä tasa-arvotiedon keskus liittyi näiden mielensäpahoittajien rintamaan paheksumalla julkisesti sitä, että Suomessa tänä vuonna startupeihin sijoitetusta rahasta 86 % menee yrityksille, joiden perustajatiimeissä on vain miehiä.

Miesten tasa-arvo ry kummastelee startupeista käytyä julkista keskustelua ja pitää THL:n tasa-arvotiedon keskuksen yritystoimintaan ja investointeihin kohdistuvaa hyökkäystä täysin käsittämättömänä vetona tasa-arvoasioista vastuussa olevalta viranomaisorganisaatiolta. Olisiko tasa-arvon ja kansantalouden tilanne Suomessa parempi ilman miesten perustamia ja pyörittämiä startupyrityksiä sekä niihin tehtyjä investointeja? Mitä miesten startupit ja niihin kohdistuvat investoinnit ovat naisilta pois? Onko startup- toiminnassa, yrittäjyydessä ja investoinneissa kyse jostain nollasummapelistä? Mikään ei tietenkään estä naisia ryhtymästä Suomessa yrittäjiksi ja keräämästä investointeja, ei edes teknologia-alla. Päinvastoin, heitä on siihen houkuteltu vuosikausien ajan erilaisin kampanjoin ja tempauksin. Mitään näyttöä siitä, että investoijat syrjisivät naisten perustamia yrityksiä, ei ole.

Miesten tasa-arvo ry muistuttaa, että startup-toiminta, yrittäjyys ja investoinnit voivat parhaimmillaan tuottaa Suomeen uusia työpaikkoja, lisää verotuloja ja monenlaisia innovaatioita, jotka voivat hyödyttää meitä kaikkia. Niin miehiä, kuin naisiakin. On täysin käsittämätöntä, että aloittelevien yrittäjien kovaan työhön ja riskinottovalmiuteen suhtaudutaan meillä näin negatiivisesti. Missä on positiivisuus, missä on tuki ja kannustus?

Miesten tasa-arvo ry:n mielestä on erityisen huolestuttavaa, että THL:n tasa-arvotiedon keskuksen kaltainen viranomaisorganisaatio hyökkää julkisesti yrittäjiä ja sijoittajia vastaan. Onko suomalaisilla viranomaisilla todella varaa ylenkatsoa ja paheksua yrittäjiä ja investoijia? Huomionarvoista tässä kohtaa on, että Suomessa nuorten miesten syrjäytyminen työelämän ulkopuolelle ja poikien huonompi koulumenestys ovat suurimpia tasa-arvo-ongelmia. Nuorten miesten työllistymisessä Suomi on OECD-maiden neljänneksi huonoin ja poikien ja tyttöjen väliset erot oppimistuloksissa ovat OECD-maiden suurimpia[i].

Miesten tasa-arvo ry:n mielestä on suorastaan erinomainen uutinen, että näistä merkittävistä tasa-arvo-ongelmista huolimatta Suomesta löytyy yhä innovatiivisia ja ahkeria miehiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan yrittämiseen liittyvät riskit ja haasteet. Hienoa on myös, että löytyy investoijia, jotka uskovat näiden miesten yrityksiin siinä määrin, että investoivat rahojaan niihin. Olisiko THL:n tasa-arvotiedon keskuksen mielestä parempi, että nämäkin miehet olisivat syrjäytyneitä työelämästä ja eläisivät vain sosiaalitukien varassa? Jos ei, miksi THL.n tasa-arvotiedon keskus hyökkää heidän yrittäjyyttään vastaan? Miksi siitä ei iloita, miksi sitä ei tueta? Kertoo suomalaisten tasa-arvoviranomaisten asenteesta aika paljon se, että miesten ja poikien ongelmiin ja huono-osaisuuteen ei juuri reagoida, mutta miesten menestys ja pärjääminen selvästi koetaan tasa-arvon kannalta ongelmallisiksi.

 
1/13
bottom of page