Miesten tasa-arvo ry:n lausunto tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2018
Huolimatta siitä, että Miesten tasa-arvo ry:ltä ei pyydetty tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksesta lausuntoa, annamme sellaisen. Olemme pahoillamme siitä, että meiltä, Suomen vanhimmalta miesten tasa-arvojärjestöltä ei lausuntoa pyydetty. Tämä kuvastaa valitettavan hyvin vallitsevaa ”tasa-arvo”diskurssia maassamme tällä hetkellä.
Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 on kirjoitettu feministisestä naisnäkökulmasta. Siinä on esimerkiksi viiden feministinaisen analyysi tasa-arvon tilasta, muttei vastaavaa lainausta yhdeltäkään mieheltä. Kertomuksessaan tasa-arvovaltuutettu ei epäröi esittää lainsäädännöllisiä muutoksia naisten aseman parantamiseksi. Sen sijaan esimerkiksi syrjivää, vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta hän ei arvostele, koska se perustuu lainsäädäntöön.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan naiset kärsivät erityisesti kumppaniensa tekemästä väkivallasta huomattavasti miehiä enemmän ja sen seuraukset ovat heillä yleisempiä kuin miehillä. Kuitenkin terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella miehet kärsivät huomattavasti naisia enemmän parisuhdeväkivallasta.[i]
Tasa-arvovaltuutettu ei näe ongelmaa siinä, että vaikka vuosina 2010–2016 miehiä kuoli henkirikosten uhreina 452 ja naisia 191[ii],Suomi on allekirjoittanut vain naisten kokemaa väkivaltaa vastustavan Istanbulin sopimuksen. Itse sopimuksen implementoinnin laatua kansalliseen lainsäädäntöön hän sitten kyllä arvostelee kertomuksessaan kärkevästi.
Miesten kokemaa empatiavajetta tasa-arvovaltuutettu ei edes sivunnut kertomuksessaan, vaikka esimerkiksi taposta miesten keskimääräinen vankeusrangaistus oli vuosina 2010–2016 10 vuotta 3 kuukautta, kun se naisilla oli 9 vuotta 3 kuukautta[iii].
Tasa-arvovaltuutettu on huolestunut naisvihaan perustuvista rikoksista. Katsomme, että molemmat sukupuolet kärsivät ja voivat kärsiä yhdenmukaisesti viharikoksista eikä lainsäädäntöä pidä yhtään enempää sukupuolittaa. Päinvastoin, lainsäädäntöä pitää mm. tasa-arvolain, asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain osalta muuttaa sukupuolineutraaliin suuntaan.
Vuoden aikana tasa-arvovaltuutettu on Facebook-sivullaan kirjoittanut, että Suomessa miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat EU-maiden suurimpien joukossa ja että merkittävin syy siihen on syrjintä ja asenteet. Kertomuksessaan tasa-arvovaltuutettu väittää, että naisten ja miesten palkkaero on edelleen noin 16 %. Laskiessaan naisten ja miesten palkkaeroja hän on vertaillut virheellisesti miesten ja naisten ansioita eikä palkkoja. Näin ei tule huomioiduksi tuottavuus, eli esimerkiksi tehdyt työtunnit EU-parlamentin ohjeistuksen mukaisesti.[iv]Tämä siitä huolimatta, että tasa-arvovaltuutetun käyttämän lähteen nimi on ansiotasovertailu. Tasa-arvovaltuutettu myös perusteetta pitää tasa-arvo-ongelmana sitä, että naiset itsenäisesti ja ilman minkäänlaista pakkoa valitsevat jossakin määrin miehiä enemmän pienipalkkaisia aloja. Mielestämme vapaaehtoiset alavalinnat eivät ole tasa-arvo-ongelma eikä tasa-arvovaltuutetulle kuulu yksilöiden vapaasta tahdostaan tekemät työelämäratkaisut.
Seksuaalisen häirinnän laajuudesta tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa kerrotaan erityisesti naisten kyselytuloksella. Tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara pitäneekin miesten vastauksia pelleilyvastauksina – siis sellaisina, joina hän Twitter-tilillään piti kouluterveyskyselyyn vastanneiden poikienkin vastauksia syksyllä 2017, kun nämä kertoivat koulussa joutuneensa tyttöjä useammin seksuaalisen häirinnän kohteeksi.
Tyttöjä huonommin koulussa pärjäävät pojat eivät saa muutoinkaan tasa-arvovaltuutetulta sympatiaa; vaikka pojat pärjäävät peruskoulussa selvästi tyttöjä heikommin[v], hän ei ehdota mitään poikaerityisiä toimenpiteitä.
Eliniänodotteita tasa-arvovaltuutettu käsitteli kertomuksessaan vain sukupuolten sisällä tuloryhmittäin. Se onkin kertomuksen feministilähtökohdista ymmärrettävää, sillä näin on saatu häivytettyä kertomuksesta miesten (78,7 vuotta) huomattavasti naisia (84,2 vuotta) lyhyempi keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä. Eliniänodotteiden ja erityisesti toteutuneiden elinikien huomioiminen miesten ja naisten saamien eläkkeiden ja maksamien eläkevakuutusmaksujen sukupuolivertailussa asettaisi tasa-arvovaltuutetun kertomuksessaan ilmoittaman 21 %:n eläke-eron ihan uuteen valoon.
Kertomuksessaan tasa-arvovaltuutettu haluaa lisää rahaa toimintaansa. Mielestämme tarkoitushakuiselle ja toispuoleisten tasa-arvo-ongelmien rakentamiselle perustuva kertomus osoittaa, että tasa-arvovaltuutettu ei ole mitään lisäarvoa yhteiskunnalle tuottava orgaani. Mielestämme lisärahoitusta ei pidä antaa ja toiminnan alasajoa olisi vakavasti syytä harkita.
[ii] Martti Lehti, Henkirikoskatsaus 2018, s.25, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233586
[iii] Martti Lehti, Henkirikoskatsaus 2018, s.44, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/233586
[iv]http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2008-0544+0+DOC+XML+V0//FI
Viimeisimmät päivitykset
Katso kaikkiVerorahoitteisen YLE:n 2020 julkaistussa strategiassa[i] kirjoitetaan: ”Yle ei asetu journalismissaan osapuoleksi.” Verorahoitteisen YLE:n ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisessä ohjeessa[ii] todeta
